Anton Nilsson

PÄÄTÖKSET OLISI TEHTÄVÄ MAHDOLLISIMMAN LÄHELLÄ KANSALAISIA

Yhteiset päätökset tärkeissä asioissa ovat monissa tapauksissa hyviä ja järkeviä. Tarvitsemme EU:n, jolla on todella voimaa ja valtuuksia käsitellä suuria rajat ylittäviä haasteita. Mutta samaan aikaan tarvitsemme EU:n, joka lopettaa yksityiskohtaisen sääntelyn ja pysyy poissa puuttumasta ihmisten elämään enemmän kuin on tarpeen.

Aivan liian usein näemme EU:n sääntelevän tarpeettoman yksityiskohtaisesti, puuttuvan asioihin, jotka voimme hoitaa paremmin itse, ja etsivän suuria ratkaisuja pieniin ongelmiin ottamatta huomioon paikallisia olosuhteita. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Eurooppa näyttää erilaiselta eri paikoissa, joten yksi ratkaisu koko unionia varten ei aina toimi. Tarvitsemme EU:n, joka antaa meidän tosissamme päättää itse metsästyksen, susien, nuuskan tai riistanhoidon kaltaisista asioista.

TURVALLISUUS JA YHTEISTYÖ KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ

Haluamme elää turvallisessa ja hyvin toimivassa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Turvallisuuttamme uhkaavia rikollisia ja terroristeja eivät kuitenkaan pysäytä kansalliset rajat. Näin ollen myöskään lainvalvonta ei voi sitä tehdä. Viime vuosina olemme nähneet unionissa lukuisia esimerkkejä jengirikollisuudesta ja terrorismista ihmiskauppaan. Lainvalvonnassa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja EU:n olisi helpotettava tiedonvaihtoa ja yhteistyötä kansallisten viranomaisten välillä. On aika perustaa eurooppalainen FBI, joka toimii rajat ylittävästi rikollisuuden torjumiseksi.

Rahanpesu ja muut talousrikokset vahingoittavat vakavasti luottamusta rahoitusjärjestelmään, ja niitä on hillittävä. Se, että jotkin jäsenvaltiot myyvät kansalaisuutta ja siten pääsyä koko EU:n sisämarkkinoille, ei ole hyväksyttävää, ja EU:n on toimittava sen lopettamiseksi.

Vaikka puolustuspolitiikka kuuluu kansalliseen toimivaltaan, on aika syventää eurooppalaista yhteistyötä. Nato-yhteistyö on tärkeää Euroopan turvallisuuden kannalta, mutta EU:n jäsenvaltiot eivät voi jatkossakaan olla riippuvaisia muiden turvallisuudesta. EU:n on korkea aika liittyä mukaan ja ottaa vakavasti vastuu yhteisen puolustuksen rakentamisesta. Tämä tarkoittaa kaikkea harjoitusyhteistyöstä materiaalihankintojen yhteisiin rakenteisiin.

EU:n on varmistettava uskottava sotilaallinen puolustus ja oltava vahva äänitorvi sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ja diplomatian puolesta. Diplomatian ja rauhanrakentamisen olisi läpäistävä järjestön työtä ja politiikkaa maailmanlaajuisella näyttämöllä. Erilaisia rauhanratkaisuja, kuten Ahvenanmaan sopimusta, olisi edelleen korostettava hyvinä esimerkkeinä.

Lisäksi EU:n kykyä reagoida luonnonkatastrofeihin on vahvistettava. Sen sijaan, että esimerkiksi metsäpaloja varten rakennetaan erilaisia järjestelmiä, on sekä tehokkaampaa että halvempaa, jos maat ja alueet tekevät yhteistyötä jakamalla resursseja.

MAANLÄHEINEN POLITIIKKA

Luonto, kalliot, meri ja raikas ilma ovat ylpeytemme ja osa sieluamme. Elämme luonnosta ja luonnon vieressä ja haluamme tehdä niin jatkossakin. Tosiasia kuitenkin on, että meillä on edessämme vakava ilmastohaaste: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaavat elämäntapojamme pitkällä aikavälillä.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi meidän on tehtävä yhteistyötä yli rajojen, ja EU on paras yhteistyötaho. EU:n ilmastopolitiikalla on jo selkeä suunta ja tavoitteet. Nyt EU:n on korkea aika siirtyä abstrakteista luvuista konkreettisiin toimiin. EU:n on asetettava kunnianhimoiset rajat kasvihuonekaasupäästöille, jotta ilmastonmuutosta voidaan vakavasti rajoittaa. Meillä ei ole aikaa eikä rahaa kalliisiin, tehottomiin symbolisiin toimenpiteisiin.

EU:n on myös investoitava tutkimukseen ja kehitykseen nopeuttaakseen siirtymistä kestävään yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä metsätaloudella on tärkeä rooli hiilinieluna. Päästökauppa tarjoaa yrityksille kannustimia osallistua energiatehokkaamman tuotannon luomiseen. Tätä mallia on kehitettävä edelleen.

Olemme ylpeitä hienosta, paikallisesti tuotetusta ruoastamme, ja se on tärkeää myös matkailuteollisuudellemme ja elinkeinoelämälle yleensä. Tarvitsemme avoimia maisemia, joista saamme hyvää, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa lautasillimme myös tulevaisuudessa. Jotta tämä olisi mahdollista, on luotava oikeat edellytykset.

EU tarvitsee kunnianhimoista maatalouspolitiikkaa, joka luo edellytykset elävälle maaseudulle. Näin ei ole tällä hetkellä. Meillä ei voi olla kallista maatalouspolitiikkaa, joka suosii ensisijaisesti Manner-Euroopan suurmaataloutta. EU:n maatalouspolitiikalla on tuettava innovatiivista maataloutta, joka turvaa luonnon monimuotoisuuden ja mahdollistaa pienimuotoisen maatalouden kannattavuuden.

Pohjoismaiden tiukat eläinten hyvinvointisäännöt ovat tärkeitä, ja tarvitaan selkeää kuluttajatietoa, jonka avulla kuluttajat voivat asettaa vastuullisesti tuotetut tuotteet etusijalle. Yhdenkään eläimen ei pitäisi joutua kärsimään EU:ssa. Antibioottiresistenssi on vakava ongelma, johon on puututtava EU:n tasolla. Elintarvikepetokset, joita näemme kaikkialla EU:ssa, on myös lopetettava.

Tarvitsemme elävää merta, jossa on kalastusteollisuus, joka voi tuottaa paikallisesti pyydettyä kalaa, ja kestävää vesiviljelyä, joka luo työpaikkoja ja kasvua. Laajamittaisen kalastuksen kalastuskiintiöt on asetettava pitkällä aikavälillä kestävälle tasolle, ja Itämeren ympäristön parantamisen jatkamiseksi tarvitaan kunnianhimoisia toimenpiteitä. Samaan aikaan EU:n kalastuspolitiikka ei saa haitata pienimuotoista rannikkokalastusta. Vapaa-ajankalastusta on edelleen säänneltävä paikallisesti.