Tuu alda – RKP kuávluvaljâohjelm 2022

Mast vaaljâin lii koččâmuš?

Sosial- já tiervâsvuođâ uđâdem joođeet mii jienâstiđ uđđâivemáánu 23. peeivi 2022 aaibâs uđđâ vaaljâin, kuávluvaaljâin. Ovdâsvástádâs Suomâ sosial- já tiervâsvuođâtipšomist já piäluštemtooimâst lii puátteevuođâst 21 pyereestvaijeemkuávlust já Helsig kaavpugist. Mij valjip täin vaaljâin ulmuid, kiäh merideh tuu tipšomist já aaitârdmist.

Kuávlustivrâ, pyereestvaijeemkuávlustivrâ, meerrid, magarin taah palvâlusah hámmášuveh puátteevuođâst. Tot lii pyereestvaijeemkuávlu alemus merideijee orgaan – já tot lii čoggâšum airâsijn, kiäh väljejuvvojeh vaaljâin uđđâivemáánu 23. peeivi. Helsig kaavpug hämmee jieijâs kuávlu. Helsigist iä uárnejuu kuávluvaaljah, pic kaavpugstivrâ huolât meid täin pargoin.

Kii uážžu jienâstiđ?

Kuávluvaaljâin jienâstemvuoigâdvuođâlâš lii juáháš, kote lii majemustáá jienâstempeeivi tiävdám 18 ihheed já kiän päikkikieldâ lii 51 peivid ovdil valjâpeeivi koččâmušâst leijee pyereestvaijeemkuávlun kullee kieldâ. Eres ko EU jeessânstaatâ aalmugjeessân lii kolgâm aassâđ Suomâst kyehti ive, vâi sun uážžu jienâstiđ kuávluvaaljâin.

Maht jienâstem tábáhtuvá?

Tun puávtáh jienâstiđ kuávluvaaljâin eidusii valjâpeeivi tuu jieijâd jienâstemsaajeest tâi muuneeld mon peri munejienâstemsaajeest Suomâst tâi olgoenâmijn. Eidusâš valjâpeivi lii pasepeivi uđđâivemáánu 23. peivi 2022. Munejienâstem uárnejuvvoo Suomâst 12.-18.1.2022 já olgoenâmijn 12.-15.1.2022 koskâsii ääigi.

Mondiet mun jienâstiččim?

Vaaljâin väljejuvvoo pyereestvaijeemkuávlu stivrâ, mast lii alemus meridemväldi pyereestvaijeemkuávlust. Airâsijn lii väldi meridiđ, kost já maht eidu tuu pyereestvaijeemkuávlu palvâlusah uárnejuvvojeh.

Valjâpirrâduvah

Jyehi pyereestvaijeemkuávlu hämmee valjâpirrâduv. Jieškođe-uv pyereestvaijeemkuávlust láá jieijâs iävtukkâsah, já tun puávtáh jienâstiđ oovtâ iävtukkâs, kote lii iävtukkâssân eidu jieijâd pyereestvaijeemkuávlust.

Tun kaavnah lasetiäđuid vaaljâin riehtiministeriö siijđoin vaalit.fi.

 


 

Puohâin lii vuoigâdvuotâ ollâtásásii tiipšon já aitârdâsân

Puohâi vuoigâdvuođâ šiev tipšom- já aitârdempalvâlussáid kalga tähidiđ meid puátteevuođâst aassâmsaajeest já tienâstääsist sorjohánnáá. Olmooš kalga leđe tipšompalvâlusâin kuávdáást. Škuávlejum tipšompargovievâ finnimvuotâ lii ohtâ Suomâ kuávdáš puátteevuođâ koččâmušâin, já mij kolgâp pieijâđ lasetiädu sehe škovlimsoojij lasseetmân já pargovievâ pyereestvajemân.

RKP:n lii tehálâš, et tipšompalvâlusâin šaddeh njyebžiluboh, ko pyereestvaijeemkuávluh västideh sosial-, tiervâsvuotâ- já pyecceetipšom palvâlusâin. Mii ucebijn pyecceeviäsuin šadda leđe kuávdáš rooli uđđâ pyereestvaijeemkuávluin já toh kalgeh áppádiđ faallâđ maaŋgâpiälásijd tipšompalvâlusâid tuu alda. RKP haalijd, et ton saajeest et uccâ pyecceeviäsuh jaskeh toimâidis, te toh ovdeduvvojeh!

Tipšomtáhádâsah kalgeh tievvâđ. RKP:n oovtâviärdásiih mielâtiervâsvuotâpalvâlusah, mooid meid psykoterapia kulá, láá teháliih. Tun koolgah finniđ vuáđutiervâsvuotâtipšo vuástáväldimääigi čiččâm peeivi siste. Mij tarbâšep priivaat já kuálmád sektor tievâsmittiđ almolijd tipšompalvâlusâid, vâi sosial- já tiervâsvuotâtipšom tuáimá nuuvt pyereest ko máhđulâš.

Digitalliih palvâlusah kalgeh tuárjuđ tipšom finnim iššeedmáin ohtâvuođâ väldimist. Mij kolgâp kuittâg mušteđ, et šleđgâhámásâš ášástâllâm ij pyevti sajanpieijâđ persovnlijd palvâlusâid.

Mij vaattâp ovdâsvástádâslii ruttâtuálupolitik puoh pyereestvaijeemkuávluin. RKP ij haalijd, et uđâdem läiđee ubâlâšviärutääsi allaanmân. Killeelvuotâ kalga leđe tobdomerkkân puoh pyereestvaijeemkuávlu toimáid ovdâmerkkân talle ko palvâlusah kištottuvvojeh.

Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh haalijd, et sämmilij vuoigâdvuotâ tipšom- já aitârdempalvâlussáid jieijâs eenikielân torvejuvvoo

Vuáđutiervâsvuotâtipšom, njäälmi tiervâsvuotâtipšom, sierânâspyecceetipšom, sosialtipšom, uáppeetipšom, puárásijtipšom, mielâtiervâsvuotâtipšom, uáiváditteetipšom, vádulijpalvâlusah já piäluštemtoimâ sirdojeh pyereestvaijeemkuávlui ovdâsvástádâssân.

 

Vuáđutiervâsvuotâtipšom — tuu alda, ko tun tarbâšah tom

Ko tun puosâškuáđám, te tun koolgah finniđ jotelávt ääigi tuáhtárân tast sorjohánnáá, mon kuávlust mii enâmist tun aasah. Almoliih tipšompalvâlusah kalgeh leđe tuu alda. Vuoigâdvuotâ finniđ iše já torjuu tállân, ko taid taarbâš, lii tehálâš, já kuáská meid njäälmi já paanij tipšomân. Meid pááppárttes ulmuin lii vuoigâdvuotâ tiervâsvuotâtiipšon.

Sierânâspyecceetipšom — hiäivulii määđhi keččin já ollâtásásávt

Mij halijdep, et aldemus kosáttâhpyecceeviäsu lii hiäivulii määđhi keččin tust talle, ko tarbâšah sierânâstuáhtár tipšo. Mijjân lii tehálâš, et tun finniih tarbâšum tipšo já torjuu tonttáá, et tun läiđejuuh saajeest nuubán. Mii ollâopâttâhpyecceeviäsuin láá teháliih sierânâspargoh já toi várás kalga leđe tuárvi ruttâdem. Mii kuávdášpyecceeviäsuh láá kuávdáš sajaduvâst pyereest tuáimee pyecceetipšom tááhust.

Sosialtipšom — rievtisnáál já rievtis ääigi adelum iše

Mij halijdep nanodiđ tooimâid, moiguin puáhtá estiđ jiegâlii hyeneehtvaijeem já tuárispel koččâm. Muuneeld estee tooimah, arâdis toimâškyettim já maaŋgâáámmátlâš ohtsâšpargo láá taan pargoost tehálii sajaduvâst. Ubâ perruu väldim huámmášumán jieškote-uvlágán čuolmâtiilijn lii tehálâš, vâi torjuu já iše puáhtá faallâđ pyeremuu máhđulii vyevi mield.

Párnááh, nuorah já perruuh — pyereestvaijeem vuáđu ráhtášuvá tooláá

Mist láá Suomâst maailmtääsi almoliih párnáiravviittuvah já toh hämmejeh oovtâst uáppeetipšoin já párnáisuoijâlmáin tehálii ubâlâšvuođâ, mii tuárju perrui aargâ. Mij halijdep, et ravviittâhtoimâ juátkoo meid tast maŋa, ko páárnáš tiävdá kuttâ ive.

Šoddâdemuásáduvâi meeri lii kiäppánâm čuuvtij, sajeh kalgeh leđe tuárvi puohháid.

Pärniperrui já vanhimij tuárjum tiäduttem lii ohtâ tehálumosijn vuovijn adeliđ torvo tooid, kiäh láá hiäjub sajaduvâst.

Mij kolgâp tääl koronapandemia maŋa kiddiđ huámmášume mielâtiervâsvuođâ hemâdâsâi tiipšon, eromâšávt nuorâiguin. Mij kolgâp visásmittiđ, et škoovlâi já uáppeetipšo koskâsâš ohtsâšpargo tuáimá, ko uđđâ pyereestvaijeemkuávluh algâtteh tooimâs.

Puárásij palvâlusah — torvolâš puárásmem

Elilâm ulmuuh láá lasaneijee olmoošjuávkku já tehálâš vyeimivääri mii ohtsâškoddeest. Tust kalga leđe máhđulâšvuotâ aassâđ pääihist nuuvt kuhháá ko halijdah já pastah já tunjin kalgeh leđe fáállun jieškote-uvlágán aassâmpalvâlusah tuu alda. Omâhâštipšoi tárbu lassaan ovttuu. Omâhâštipšoi porgâm pargo keeppid pirrâmpiäiválij tipšomsoojij táárbu. Lii tehálâš, et mij čäittip et anneep áárvust omâhâštipšoi pargo huolâtmáin sii pyereestvajemist.

Uáiváditteetipšom — pehtilis iše ääigild

Narkotikij já alkohol puástukevttim muuneeld estimân kalga pieijâđ naavcâid já puástukevtteeh kalgeh mii mielâst finniđ pehtilis iše. Uđđâ pyereestvaijeemkuávluh kalgeh aktivlávt estiđ muuneeld já kepidiđ uáiváditteečuolmâid. Uáiváditteetipšom kolgâččij leđe ovddist pyerebeht čonnâšum mielâtiervâsvuotâtipšomân.

Vádulij palvâlusah — uásálistittee ohtsâškodde

Mij halijdep uásálistittee ohtsâškode, mast puohah kohtâluvvojeh vuoigâdvuođâlávt. Lii tehálâš, et vádulijd ulmuid fállojeh sii tarbâšem palvâlusah já jieškote-uvlágán toorjâhäämih aldapalvâlussân. Puohâin kalga leđe máhđulâšvuotâ eelliđ tagarin ko lii já puohâi jiešmeridemvuoigâdvuođâ kalga kunnijâttiđ.

Piäluštempalvâlusah — torvolâš ohtsâškodde

Oovtâviärdásâš piäluštempalvâlusâi finnimvuotâ jyehi kuávlust mii enâmist já rijttájeijee kielâtáiđulâš pargoviehâ piäluštempalvâlusâin láá mii torvolâšvuotân uáli teháliih tahheeh. Sopâmušpuálukodeh já RPK-toimâ sehe rijjâtátulâš merâpiäluštemtoimâ láá teháliih já tain lii kuávdáš merhâšume Suomâ piäluštempalvâlusâi turviimist.