Tusina vuotta Euroopan parlamentissa

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaikutus Euroopan politiikkaan Nils Torvaldsin toimiessa jäsenenä vuosina 2012-2024

Nils Torvaldsin yli 12-vuotisen parlamenttikauden aikana tehdyt päätökset Euroopan parlamentissa olivat ja ovat edelleen erittäin merkittävät. Ja jos lueteltaisiin kaikki ne yli 110 erilaista lainsäädäntöasiaa, joista Torvalds on ollut vastuussa astuttuaan virkaan kesäkuussa 2012 tuloslista olisi pitkä. Aluksi on huomioitava, että ”tavallinen” parlamentaarikko yleensä vastaa 3-4 asiakokonaisuudesta vuodessa, kun taas Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) Europarlamentaarikko ja RKP:n Brysselin toimisto ovat keskimäärin vastanneet noin 10 asiakokonaisuudesta vuodessa. Luvut puhuvat siis puolestaan, mutta alla pyrimme listaamaan suurimman osan.

Kahdessatoista vuodessa tapahtuu paljon, sekä yleisessä EU-politiikassa, kotimaisessa politiikassa että tietenkin puoluepolitiikassa. Tusinan vuoden aikana ei ole tehty politiikkaa vain eurooppalaisella tasolla, vaan myös kaksi menestyksekästä EU-vaalikampanjaa, sekä presidentinvaalikampanja 2018, jota voidaan pitää strategisena voittona ennen EU-vaaleja 2019. Ruotsalaisen kansanpuolueen Europarlamentaarikolla Nils Torvaldsilla on poikkeuksellisen laaja tuki maan kaikissa vaalipiireissä suhteellisesti, mikä voidaan katsoa merkittäväksi asiaksi.

Yleinen EU-politiikka – kriisiaikojen ja muutosten vuodet

Tapahtumat, jotka sattuivat yhteen niiden vuosien kanssa, jolloin Torvalds toimi Euroopan parlamentissa, voidaan parhaiten kuvailla kriiseinä ja suurina muutoksina. Puhumme sodista Euroopassa, hyvin vaikeista taloudellisista vuosista, maailmanlaajuisesta pandemiasta, muuttuneesta turvallisuustilanteesta myös Euroopan sisällä terrorismista ja ääriajattelusta. Ilmastonmuutosta ei myöskään pidä unohtaa. Tämän mainittuna on todettava, että kyseessä ovat olleet erityisen levottomat vuodet niiden yli 2,5 parlamenttikauden aikana, jotka Torvalds on istunut parlamentissa. Kaikki nämä kriisit ovat luonnollisesti vaatineet EU:lta vastauksia sekä toimia ja myös Euroopan parlamentilta. Nämä vastaukset ovat tulleet muutoksina, osittain muutoksina unionin toimintatavoissa, mutta myös muutoksina yhteiseen unionin lainsäädäntöömme. Euroopan parlamentilla lainsäätäjänä (yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa) on ollut merkittävä rooli kaikessa lainsäädäntötyössä, jota on tehty näiden kriisien käsittelemiseksi ja tarvittavan muutoksen mahdollistamiseksi. Ja tässä suuressa koneistossa Nils Torvaldsilla, Ruotsalaisen kansanpuolueen Euroopan parlamentaarikolla ja RKP:n Brysselin toimistolla on ollut merkittävä rooli aktiivisena ja työläänä rattina, joka on vaikuttanut paljon suuremmin kuin sen koko kysymyksissä.

Mitä sitten olemme tehneet? Nils Torvaldsin ja RKP:n rooli eri politiikan aloilla

Aloittaessaan uransa EU-parlamentaarikkona Torvalds peri useita vastuualueita silloiselta parlamentaarikolta Carl Haglundilta. Tämä koski esimerkiksi varapuheenjohtajan tehtävää kalastusvaliokunnassa ja painopistettä kansalaisoikeuksien ja -vapauksien suhteen. Molemmat sopivat luonnollisesti erinomaisesti Ruotsalaisen kansanpuolueen parlamentaarikolle. Vuoden 2014 vaalien jälkeen ja siitä lähtien kuitenkin painopiste on ollut ympäristö- ja ilmastopolitiikassa jäsenenä valiokunnassa ja myöhemmin myös liberaalin Renew Europen parlamenttiryhmän koordinaattorina kyseisessä valiokunnassa. Työ ja painopisteet tällä alueella vuosikymmenen ajan ovat tuottaneet tulosta, sillä Torvalds on viime vuosina sijoittunut aina kymmenen parhaan parlamentaarikon joukkoon, joilla on suurin vaikutus EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan itsenäisissä mittauksissa. Tämä työ on tietenkin tehty tinkimättä aktiivisuudesta muissa valiokunnissa, joissa Torvalds on ollut jäsenenä, eikä myöskään ole vähennetty valvonnan merkitystä asioista, joilla on merkitystä Ruotsalaiselle kansanpuolueelle, Suomelle ja Suomen kansalle.
Seuraavassa luetellaan tärkeimmät tapahtumat ja tulokset kullakin keskeisellä politiikan alueella.

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka

Näiden vuosien aikana alkaen vuodesta 2014 ja myös Torvaldsin ensimmäisistä vuosista parlamentissa on tapahtunut hyvin merkittäviä muutoksia, ja monia uusia aloitteita on tullut ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. Paljon tapahtui toimikaudella 2014–2019, mutta vielä enemmän viimeisimmän viisivuotiskauden aikana. Aluksi painotettiin työtä ilmastonmuutoksen estämiseksi ja EU:n saavuttamisesta asetettuun tavoitteeseen 1,5 asteen tavoitteesta, kun myöhemmin alettiin puhua ilmastokriisistä ja tavoitteiden nostamisesta vielä enemmän. Tarve päästöjen vähentämiseen vaati siis kovempia toimia, ja nämä toimet ilmenivät lainsäädäntöhalukkuutena, joka johti Vihreän jaon ja Fit for 55 -pakettien hyväksymiseen, molemmat EU-komission aloitteita. Tavoitteena oli siis luoda kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vihreän muutoksen ja päästöjen vähentämistavoitteiden kautta. Kyseessä on EU:n historian massiivisin lainsäädäntöpaketti. Torvalds on voinut todistaa tämän politiikan globaalin vaikutuksen osallistumalla lukuisiin COP-ilmastokokouksiin, joissa hän on ollut mukana neuvottelemassa Euroopan parlamentin valtuuskunnan kanssa. Ihmisille, eläimille ja luonnolle haitallisten aineiden enimmäisrajat kuuluvat myös ympäristöpolitiikan ja ympäristövaliokunnan päätäntävaltaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kieltoa lyijylle kalastusvälineissä ja ammuksissa, mikä vaati paljon työtä, koska ehdotettua täyskieltoa ei pidetty perusteltuna. RKP on työskennellyt tämän rajoituksen kohtuullistamiseksi ilman perusteettomia täyskieltoja, erityisesti vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Tämän politiikan alueen työn ja tulosten ympärillä on pyörinyt tieteellisesti perusteltuja tavoitteita, ajoneuvojen päästöstandardeja, jotka sallivat biopolttoaineiden käytön, uusiutuvaa energiaa sekä uusiutuvaa polttoainetta (biopolttoainetta) ja sen toimintaedellytyksiä, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joka kuitenkin mahdollistaa elämän sekä kaupungissa että maaseudulla. Tieto siitä, millaista on elää kylmässä ja harvaan asutussa maassa pohjoisessa, Itämeren takana, on jotain, mitä Torvalds on henkilökohtaisesti voinut tuoda Brysseliin vuosien varrella, kerta toisensa jälkeen.

Energiapolitiikka ja teollisuuspolitiikka

Työ energian ja teollisuuspolitiikan parissa on luonnollisesti ollut voimakkaasti sidoksissa edellä mainittuun ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan, mutta pääpaino on koko ajan ollut turvata luotettava energiansaanti, joka ei sulje pois mitään energialähdettä ja joka turvaa omat menestystekijämme bioenergian, uusiutuvan energian (tuuli- ja aurinkoenergia) ympärillä. Nykyisessä tilanteessa ja tulevaisuudessa voimme käyttää metsää uusiutuvana energialähteenä, mutta myös raaka-aineena laajalle metsäteollisuudellemme, on suurelta osin tehty RKP:n ja Nils Torvaldsin työn ansiosta Euroopan parlamentissa. Kiertotalous lisättiin politiikan käsitteeksi Torvaldsin toimikaudella, ja sen sääntelyvaikutukset näkyvät jäte-, pakkaus-, muovi- ja kertakäyttömuoviin liittyvissä asioissa ja yleisesti siinä, miten kiertotalous ja kestävä talous määritellään (taksonomia).

Suomen viennin perusta rakentuu suurelta osin metsäteollisuuden menestykseen, mutta meillä on myös erikoistunut teollisuus, joka on maailman johtava useilla eri aloilla. Ne elävät sisämarkkinoiden saatavuudesta, mikä on suuri menestys. Teollisuuspolitiikan alueella Torvaldsin työ on ollut läpäisevää ajatuksena turvata innovaatioympäristö, joka vie meitä eteenpäin, samalla kun noudatetaan tasapuolista valtiontukijärjestelmää kaikille. Emme voi estää innovaatioita tai teollisuuden toimintaa lainsäädännöllä. Innovaatioiden ja innovatiivisten yritysten suojeleminen on erottuva piirre teollisuuspolitiikan tuloksissa. Tämä koskee niin metsäteollisuutta kuin muitakin teollisuudenaloja. Itämeren varustamoteollisuus on toinen teollisuudenala, joka on saanut erityistä huomiota.

Maatalous- ja metsäpolitiikka

Tämä politiikan alue herättää luonnollisesti paljon tunteita jokaisessa suomalaisessa, ja sitä on puolustettu yhtä intohimoisesti vuosien varrella. Puolustamiseen on tarvittu vastauksia uusiin vaatimuksiin ja kriiseihin. Metsää on vuosien mittaan alettu nähdä yhä enemmän yhteisenä EU:n omaisuutena, vaikka tämä ei edes olisi perussopimuksen mukaista. Siksi omaisuuden suojelu voidaan nähdä politiikan kulmakivenä. Monia suuria voittoja vuosien varrella voidaan siten liittää juuri vaikuttamis- ja lainsäädäntötyöhön metsä- ja maankäytön alalla sekä siihen, että metsää nähdään kestävänä raaka-aineena teollisuudelle, energialle ja biopolttoaineille.
Maatalouspolitiikka puolestaan on käynyt läpi jopa kaksi eri ohjelmakautta, jotka koskevat EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Tyypillistä on, että ympäristövaatimukset maataloustuotannolle ovat tiukentuneet samalla kun ala on kärsinyt rakenteellisista kriiseistä, tuotantokustannuskriiseistä ja yleisesti suurista haasteista. Maatalouspolitiikka ja tuet muodostavat kolmasosan unionin koko budjetista. Näiden lisäksi meillä on kansallisia tukia, jotka ovat vaatineet puolustajia, ja heihin kuuluu Torvalds. Lisäksi päätöksiä on tehty useista geneettisesti muunnelluista maataloustuotteista ja niiden lainsäädännöstä. Myös tässä Torvalds on työskennellyt valvomalla lupaprosesseja. Esimerkiksi GMO-maissista, sallittujen kasvinsuojeluaineiden määristä ja sallittujen antibioottiarvojen määristä on työskennelty aktiivisesti. RKP ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat vuosien ajan työskennelleet järkevän petopolitiikan puolesta EU:ssa, ja tämä työ alkaa nyt kantaa hedelmää lähes vuosikymmenen jälkeen.

Tärkeä asia, jota usein unohdetaan, on kriisituki maitotuottajille Suomessa ja Baltian maissa, jonka he saivat korvauksena Venäjän tuontikiellosta, joka tuli voimaan vastatoimena Krimin miehityksen yhteydessä. Tämä kriisituki saatiin aikaan RKP:n Euroopan parlamentin jäsenen ahkeran työn tuloksena.

Kalastuspolitiikka

EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa eri jäsenvaltioilla on hyvin erilaisia lähestymistapoja. Jotkut kalastavat valtamerillä, kun taas toiset kalastavat sisävesillä, joilla tai järvissä. Tämä tarkoittaa, että kalastuspolitiikkaa käsitellään hyvin erilaisilla intresseillä ja lähestymistavoilla. RKP on vuosien varrella aina puolustanut Itämeren kalastuselinkeinoa, sen toimintaedellytyksiä ja jatkuvuutta. Tämä koskee sekä pientä rannikkokalastusta että maamme kalastusteollisuutta, kuten troolausta. Tätä on puolustettu varmistamalla, että kalastuskiintiöt jaetaan sekä tieteellisen tiedon että todellisen kalakannan perusteella Itämerellä. Tämä koskee niin silakka-, lohi- ja turskakalastusta. Merkittäviä toimenpiteitä on tehty Itämeren turskakannan pelastamiseksi. Kokonaisuutena kalastuspolitiikka vaatii pragmaattisia ratkaisuja, sillä EU:n kalastuspolitiikan kokonaiskuva on usein värittynyt ylikalastuksella ja kestämättömillä pyyntimenetelmillä. Tällaisia asioita vastaan RKP on vuosien varrella taistellut. Tämä on tehty ilman, että ammattikalastuksen tulevaisuutta rannikoillamme vaarannetaan. Toinen merkittävä tekijä, joka liittyy tai on lähellä kalastuspolitiikkaa, on hylkeen tuotteiden myyntikielto, jota RKP on yrittänyt lieventää. Tämä osittain kulttuurihistoriallisista syistä, mutta ennen kaikkea siksi, että muuten ei ole riittäviä kannustimia säädellä hylkeiden kantaa metsästyksellä. Hyljekanta yhdessä harmaahylkeen kanssa ovat kaksi suurinta luonnollista tekijää, jotka vaikuttavat paikallisesti Itämeren kalakantoihin. Harmaahylkeen esiintyminen tai esiintymättömyys ja sen metsästys ovat olleet aiheita, jotka ovat palanneet esiin vuosien varrella Euroopan parlamentissa, ja työ sen sallimiseksi on nyt alkanut näkyä Suomessa. Paikalliset ratkaisut paikallisiin ongelmiin ovat myös voimassa kalastuspolitiikassa, ja tämä periaate on läpäissyt kaiken RKP:n Brysselin toimiston viimeisen kahdentoista vuoden aikana tekemän politiikan

Budjetti- ja talouspolitiikka

Tämä politiikan alue on viimeisen kahdentoista vuoden aikana kokenut paljon. Eurokriisi, Kreikan kriisi, Brexit jne.
Vuodesta 2012 lähtien EU on harjoittanut talouspolitiikkaansa monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) puitteissa, joka asettaa pitkän aikavälin budjettiprioriteetit seitsemän vuoden jaksolle. Vuonna 2013 se hyväksyttiin kaudelle 2014–2020 ja vuonna 2020 kaudelle 2021–2027.

Covid-19-pandemian yhteydessä vuonna 2020 esiteltiin Next Generation EU -aloite. Tämä on tilapäinen elpymisväline, jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden taloudellista elpymistä ja kestävyyttä, joten siihen sisältyy merkittäviä taloudellisia resursseja. Talouden ohjausta on uudistettu vuodesta 2012 lähtien, erityisesti euroalueella. Eurooppalainen semesti on aloite, joka koordinoi talouspolitiikkaa jäsenvaltioiden välillä ja käsittelee makrotaloudellisia epätasapainoja. Euroopan vakausmekanismi (EVM) perustettiin eurokriisin aikana auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita. Vuodesta 2012 lähtien on käyty keskusteluja EVM:n roolin vahvistamisesta laajemman euroalueen uudistuksen yhteydessä.

Brexit vaikutti EU:n budjettiin, ja neuvottelut uudesta MFF:stä kaudelle 2021–2027 sisälsivät mukautuksia korvaamaan Britannian maksuosuuden menetyksen.

Oikeusvaltioperiaate on tullut tärkeäksi budjetissa, jossa EU-varojen saatavuutta kytketään jäsenvaltioiden noudattamiseen oikeusvaltioperiaatteesta EU:n taloudellisten etujen ja arvojen suojelemiseksi. Tätä periaatetta RKP on puolustanut kaikissa olosuhteissa.

EU:n budjetit ovat vähitellen keskittyneet painopisteisiin, kuten vihreä siirtymä, digitalisointi, innovaatio ja tutkimus ja kehitys, linjassa Euroopan vihreän kehityksen ja digitaalisen sisämarkkinan strategian kanssa. Parlamentissa kaikkia näitä sijoituksia puolustettiin, samoin kuin rahoitusta Erasmus-vaihto-ohjelmalle. Tutkimus-, innovaatio- ja koulutusrahoituksen tulisi mielestämme perustua ansioihin, eli parhaisiin hankkeisiin.

Next Generation EU esitteli elpymis- ja kestävyysvälineen (RRF) jäsenvaltioiden investointien ja vihreän ja digitaalisen siirtymän edistävien uudistusten tukemiseksi. Se oli itsessään erittäin tärkeä väline, vaikka se toi mukanaan hyvin suuren velkataakan unionille, mikä oli jotain, josta Torvalds oli hyvin huolestunut yrittäessään vaikuttaa siihen.

Kielipoliittiset ja vähemmistöoikeudet – Saamelaiset ja Ahvenanmaa

RKP ei ole pelkästään EU-myönteisin puolue Suomessa, vaan myös vähemmistöystävällisin puolue Suomen poliittisella kentällä. Olemme vuosien varrella työskennelleet saamelaisten oikeuksien puolesta EU:ssa, jotta EU:n ainoan alkuperäiskansan oikeudet otettaisiin huomioon päätöksenteossa jatkuvasti. Lisäksi RKP on Euroopan parlamentissa työskennellyt ILO 169:n ratifioimisen puolesta Suomessa. Nils Torvalds oli isäntänä, kun Saamelaiskäräjät kokoontuivat ensimmäisen kerran Suomen ulkopuolella Euroopan parlamentissa Brysselissä vuonna 2013.

Ahvenanmaa ja sen itsehallinto ovat luonnollisesti aina olleet merkittävässä asemassa Torvaldsin tekemässä työssä Euroopan parlamentissa. Ahvenanmaalaiset näkökulmat ja mielipiteet ovat aina otettu huomioon hyvän yhteistyön ansiosta ahvenanmaalaisten yhteistyöpuolueiden kanssa. RKP on Brysselissä ja kotimaassa eduskunnassa ja hallituksessa aina työskennellyt Ahvenanmaan parlamenttipaikan puolesta.

Kielioikeudet on turvattu monin tavoin, olemme työskennelleet monikielisyyden puolesta EU:ssa, kulttuuristen oikeuksien puolesta esimerkiksi estämällä ruotsalaisesta televisio-ohjelmasta Ruotsista geo-estetyn sisällön. Kaksikielisyyttä Suomessa on pidetty esillä, vaikka se onkin tunnetumpi Brysselissä kuin kotimaassa ja Pohjoismaissa.

Torvaldsin tehtävät ja työ Euroopan parlamentissa– luettelo vastuista ja vastuualueista.

Nils Torvalds on hoitanut erilaisia tehtäviä Euroopan parlamentissa eri vaalikausina. 5. heinäkuuta 2012 ja 30. kesäkuuta 2014 välisenä aikana hän toimi Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puheenjohtajiston jäsenenä. Sen jälkeen, 1. heinäkuuta 2014 ja 31. tammikuuta 2017 välisenä aikana hän jatkoi saman ryhmän jäsenenä. Vuodesta 1. helmikuuta 2017 1. heinäkuuta 2019 Torvalds oli edennyt varapuheenjohtajan asemaan ryhmässä. Vuoden 2019–2024 vaalikauden alusta alkaen ryhmä on ollut nimeltään Uudista Eurooppa – Renew Europe. Koko vaalikauden ajan Torvalds on toiminut ryhmän jäsenenä ja myös Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) valtuuskunnan puheenjohtajana.

Tehtävissään jäsenenä Torvalds oli aktiivinen eri valiokunnissa ja valtuuskunnissa. Hän toimi kalastusvaliokunnan varapuheenjohtajana 11. heinäkuuta 2012 ja 30. kesäkuuta 2014 välisenä aikana. Samalla hän toimi myös kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsenenä 5. heinäkuuta 2012 ja 30. kesäkuuta 2014 välisenä aikana. Sen jälkeen hän osallistui ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnan työhön 1. heinäkuuta 2014 ja 18. tammikuuta 2017 välisenä aikana. Torvalds oli myös mukana erilaisissa valtuuskunnissa, kuten Valko-Venäjän suhteiden, Euroopan naapuruuspoliittisen välineen Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen ja Sveitsin, Norjan, EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) yhteisessä parlamentaarisessa komiteassa.

Ensimmäinen tammikuuta 2017 ja 1. heinäkuuta 2019 välisenä aikana Torvalds jatkoi työtään ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnassa. Hän osallistui myös erityiseen talousrikollisuuden, veronkierron ja veroparatiisien torjunnan valiokuntaan 14. maaliskuuta 2018 ja 1. heinäkuuta 2019 välisenä aikana. 2. heinäkuuta 2019 lähtien hänellä oli uusia tehtäviä budjettivaliokunnassa, ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnassa sekä parlamentaarisen yhteistyökomitean EU-Venäjä-suhteissa.
Torvalds on toiminut myös varajäsenenä eri valiokunnissa, mukaan lukien budjettivaliokunta, talous- ja raha-asioiden valiokunta sekä parlamentaarisen yhteistyökomitean EU-Venäjä-suhteissa ja Afganistanin suhteissa.

Tällä hetkellä, 20. tammikuuta 2022 lähtien, Torvalds jatkaa työtään budjettivaliokunnassa ja ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnassa. Hän toimii myös Euroopan parlamentin meri-, joki-, saari- ja rannikkoalueiden väliintuloryhmän (Searica) varapuheenjohtajana vastaten Itämerestä, sekä jäsenenä ryhmissä Vakiintuneet vähemmistöt, kansalliset yhteisöt ja kielet (Vähemmistöryhmä), vammaisuusryhmässä sekä Biologinen monimuotoisuuden, metsästyksen ja maaseudun ryhmässä.

Kaikista tärkein ja painavin tehtävä on kuitenkin koordinaattorin (ryhmän puheenjohtaja) rooli Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan keskustaliberaalin Renew Europe -ryhmän valtuuskunnassa. Tämä vastuutehtävä mahdollisti näkökulman ja vaikuttamismahdollisuudet lähes kaikissa käsiteltävissä EU:n lainsäädäntöaloitteissa vaalikaudella 2019–2024.