| Nimi: | Bjarne Häggman |
| Syntymävuosi: | 1950 |
| Hyvinvointialue: |
Länsi-Uusimaa |
| Kotipaikka: | Espoo - Esbo |
| Titteli: | MMM, Metsänhoitaja - AFM, Forstmästare |
Bjarne
Häggman
Länsi-Uusimaa
""Äänesi ihmisen ja vauraan Länsi-Uudenmaan puolesta. Kokemus, asiantuntemus, vuorovaikutus ja avoimuus ovat tietoisten päätösten perusta. Haasteet eivät katso rajoja - ne voidaan ratkaista yhteistyössä. Avain aitoon ja hedelmälliseen vuorovaikutukseen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden ja päätöksentekijöiden kesken on kuunnella ja olla läsnä." "
Kiinnostukseni politiikkaan alkoi noin 30 vuotta sitten. Espoon kaupunkipolitiikassa olen ollut aktiivinen vuodesta 2004 lähtien kaupunkisuunnittelulautakunnan, kaupunginhallituksen, ympäristölautakunnan, sekä nykyisen ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenenä, sekä Svenska Rum -lautakunnan varajäsenenä. Olen myös toiminut pari vuotta Espoon edustajana ruotsinkielisessä Sydkusten maakuntaliitossa.
Minulla on vahva kiinnostus työskennellä ruohonjuuritasolla asukasdemokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen parissa edistääkseni asukkaiden äänen kuulumista paikallispolitiikassa.
Teen töitä oikeudenmukaisen, liberaalisen ja demokraattisen yhteiskunnan puolesta. Vapaus seuraa myös vastuuta. Uskon pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja siihen, että ihmisillä tulee olla mahdollisuus luoda tulevaisuutensa turvallisesti, terveellisesti ja menestyksekkäästi. Suvaitsemattomuutta, kiusaamista tai rasismia en hyväksy. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri (metsänhoitaja).
Valitse inhimillinen, luotettava, tasa-arvoinen ja asukasdemokratia puolustava kestävän kehityksen asiantuntija edistämään äänesi kuuluvuutta Länsi -Uudenmaan ja sen asukkaiden yhteisellä hyvinvointialueellamme!
Olen ehdolla myös kuntavaaleissa
Vieraile profiilisivullaEhdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Ambulanssipalveluihin pitäisi kohdentaa enemmän resursseja, jotta ambulanssien määrä alueella ennemmin kasvaisi kuin vähenisi.
On erittäin tärkeää, että ambulanssipalvelut toimivat paikallisesti ja alueellisesti koko Länsi-Uudellamaalla.
2 / 14
Palvelut pitäisi säilyttää alueellisissa lähisairaaloissa Raaseporissa ja Lohjalla.
Palvelu tulee säilyttää. Osittain keskusteltavissa on palvelujen sisältö, ja mitä se käytännössä tarkoittaa.
3 / 14
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pitäisi panostaa enemmän resursseja kielilisiin kannustaakseen henkilöstöä tarjoamaan palvelua ruotsiksi.
Kielilisä ovat erittäin hyvä, mutta kielikoulutus ja osaaminen ovat yleinen yhteiskunnallinen tehtävä, joka ei välttämättä kuulu hyvinvointialueen vastuualueeseen.
4 / 14
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
On hyvä, että sitä kehitetään, mutta ei välttämättä aivan tarpeellista, jos paikallinen palvelu toimii.
5 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
Tärkeä. Se tarkoittaa myös sitä, että ennaltaehkäisevän terveydenhuollon saatavuus ja järjestäminen toimii ja jonoja vältetään.
6 / 14
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
Kyllä, pitkällä aikavälillä, mutta se lienee vaativan resursseja ja hyvää organisointia. On etu ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.
7 / 14
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Hyvinvointialueista tällä hetkellä annettavien taustatietojen mukaan tämä tuskin olisi mahdollista.
8 / 14
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
Tämä on iso yhteiskunnallinen haaste ja palvelu, joka tulisi olla nopeasti saatavissa.
9 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
Samaa mieltä että palveluseteleitä tarvitaan. Julkista terveydenhuoltoa tulisi kuitenkin kehittää niin, että setelit toimivat enemmän lisäpalveluna.
10 / 14
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Hoidon keskittäminen ei ole hyvä ratkaisu. Se aiheuttaa yleensä paljon enemmän ongelmia.
11 / 14
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
Pelastustoimi on tärkeä tukipilari toimivalle yhteiskunnalle.
12 / 14
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Myös perusongelma on ratkaistava, paperittomia maahanmuuttajia ei tulisi tarvita olla hyvinvointiyhteiskunnassa.
13 / 14
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
En usko, että priorisoinnille on tarvetta, kun nykyiset resurssit eivät riitä edes normaaliin terveydenhuoltoon.
14 / 14