Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga EU-válgaprográmma 2024

OVTTAS

Meidän Eurovaaliehdokkaat löydät tästä.

1. Ovttas oktasaš ja olbmo vuhtiiváldi Eurohpa guvlui

Ruoŧŧelaš álbmotbellodat háliida joatkit barggu Eurohpa ráfi, stáđisvuođa ja dorvvolašvuođa beales. Mii háliidit uniovnna, gos vuoigatvuođastáhtaprinsihppa gudnejahttojuvvo ja ekonomiijadilli sáhttá ovdánit. Mearrádusaid galgá bargat álbmotlahtuid lahka. EU:a galgá gudnejahttit báikkálaš ja álbmotlaš mearrádusbargama.

Populismma ja ravdaolgešbellodaga váikkuhus lassána. RÁB háliida liberála bellodahkan vuostálastit dáid fámuid ja bargat kievrras ja oktilaš Eurohpa beales, gos vuoigatvuođastáhtaprinsihppa, olmmošrievttit ja buohkaid ovttaláhkásaš árvu lea guovddážis. Mii bargat dan ovdii, ahte sihkkarastit giellavehádagaid ja eará vehádagaid vuoigatvuođaid ja ovddastusa olles EU:s.

EU:a viidun lea dehálaš gažaldat otná beaivve. Mii sávvat ođđa riikkaide buresboahtima, muhto dat galget deavdit lahttovuođaeavttuid, dego vuoigatvuođastáhtaprinsihpa. Buot lahttoriikkat galget eastadit ja čuoldit eret veahkaválddi, mii čuohcá nissoniidda, ja maiddái sihkkarastit seksuála- ja sohkabeallevehádagaid vuoigatvuođaid. EU galgá joatkit Ukraina doarjuma sihke militearalaččat ja ekonomalaččat, ja Ruošša galgá bidjat ovddasvástádussii.

RÁB háliida:

ahte Suopma lea proaktiivvalaš ja ovddideaddji doaibmi EU:s
ahte EU darvána dakkár lahttoriikkaid lágaide, geat rihkkot olmmošrivttiid dahje vuoigatvuođastáhtaprinsihpa, heaittihemiin daid EU-doarjagiid
ahte dásseárvobargu ovddiduvvo ja vuhtiiváldojuvvo buot mearrádusbargamis

ahte Eurohpa parlameanttas lea bissovaš čoahkkinbáiki Brysselis
ahte Ålándii addojuvvo báiki Eurohpa parlameanttas
ahte heitojuvvo diimmu sirdin guktii jagis EU:s
ahte veagalváldin meroštallo miehtama váiluma vuođul ráŋggáštahttin olles EU:s
ahte EU joatká doaibmaváttogiid vuoigatvuođaid nannema

2. Ovttas mii lihkostuvvat ruoná sirdáseamis

Dušše ovttas mii sáhttit dáistalit dálkkádatnuppástusa vuostá. Mii leat jo dál lihkostuvvan ráhkadit vuoiggalaš, suvdilis ja beaktilis oktasaš čovdosiid. Dat, gii nuoskkida, galgá máksit. Nuoskkidangávppi galgá ovddidit EU:a nuoskkidanmihttomeriid mielde.

Ruoná sirdáseapmi, mii lea erenomáš dehálaš dálkkádatmihttomeriid juksamis ja Suoma dorvvolašvuođa ja iešbirgenlági nannemis, fállá stuorra máŧolašvuođaid, erenomážit Suoma doaimmadettiin njunnošis ođasmuvvi energiija ja teknologiija suorggis.

Mii guottihit EU:a, mii ádde ja gudnejahttá lahttoriikkaid áidnalunddot eallindiliid ja joatká barggu luonddu máŋggahámatvuođa beales. EU:a rolla Nuortameara guoski gažaldagain lea dehálaš, ja mii galgat dahkat vejolažžan suvdilis guolásteami.

RÁB háliida:

ahte EU ásaha oassemihttomeriid nuoskkideami geahpedeami várás jagi 2040 rádjai juksan dihte nollanuoskkidemiid jagi 2025 rádjai
ahte EU juksá ekonomalaš ovdáneami nu, ahte jođálmahttá ruoná sirdáseami
ahte EU boahtá energiija ektui iešbirgejeaddjin
ahte EU:s leat oktasaš fitnodatvástunjuolggadusat
ahte EU bargá dan ovdii, ahte doarju ovddidanriikkaid dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvama
aktiivvalaččat ovddidit oktasaš doaimmaid árktalaš gažaldagain EU:a dásis
bissehit šlájaid sohkajámu dan láhkai, ahte seamma áigge fuolahuvvo das, ahte dahkkojit dárbbašlaš doaimmat báikkálaš dásis dalle, go populašuvnnat šaddet nu stuorisin, ahte dat áitet ealáhusaid dahje eará šlájaid
ahte EU bargá gierdogeavaekonomiija ovddideami buorrin

3. Ovttas čuvgejuvvon ja innovatiivvalaš Eurohpa guvlui

Min boahttevuohta vuođđuduvvá alladássásaš skuvlejupmái, dutkamuššii ja innovašuvnnaide gilvonávcca ja barggolašvuođa sihkkarastima várás. EU:a stuđeanttaid lonuhanprográmma ERASMUS+ vehkiin ovddiduvvojit riikkaidgaskasaš oahput ja hárjehallan, mii lasiha áddejumi ja váfista dan láhkai EU:a.

Investeremat skuvlejupmái, kultuvrii, dutkamuššii ja ovdáneapmái leat mearkkašahttit Suoma globála gilvonávcca dáfus, erenomážit surggiin, gos mii leat njunnošis, dego cleantech ja digitálalaš innovašuvnnat. EU:a láhkaásaheapmi galggašii ovddidit innovašuvnnaid, mat dorjot sosiálalaš ja ekologalaš suvdilvuođa ja maiddái ruoná ja digitálalaš sirdáseami. Min mihttomearrin lea dahkat Eurohpas njunuš guovllu dieđu ja innovašuvnna suorggis.

RÁB háliida:

sihkkarastit suvdilis boahttevuođa nu, ahte bajida álbmoga skuvlendási
lasihit gilvonávcca, buvttadanmuni ja barggolašvuođa EU:s nu, ahte bidjá resurssaid smávva ja dábálaš stuorra fitnodagaide
ordnet lasi bargosajiid innovašuvnnaid ja dutkamuša bokte
vuhtiiváldit kultuvrra mearkkašumi ekonomiijai ja báikkálaš servošiidda EU:s

4. Ovttas digitálalaš ovdáneamis

Digitálašuvdna galgá leat ávkin buot álbmotlahtuide ja fitnodagaide. Min višuvnnas innovašuvdna, priváhtavuohta ja kyberdorvvolašvuohta johtet giehtalágaid. Mii háliidit addit álbmotlahtuide sin persovdnadieđuid hálddašeami. Oktage ii oaččo báhcit digitálalaš boahttevuođa vejolašvuođaid olggobeallái, go servodat rievdá eanet digitálalažžan. Lea dehálaš, ahte mearrádusat Suoma kritihkalaš infrastruktuvrras leat min iežamet gieđain.

Digitálašuvdna láhčá máŧolašvuođaid innovašuvnnaide ja šaddamii. Mii fállat heivvolaš birrasa start-up ja smávvafitnodagaide. Dorvvolaš ja luohtehahtti digitálalaš infrastruktuvra lea dehálaš. Mii bargat dan beales, ahte EU ráhkada čielga njuolggadusaid dahkujierpmi geavaheapmái. Teknologiija galgá bálvalit olbmo, iige nuppe gežiid.

RÁB háliida:

ahte EU váldá njunuš rolla digitálalaš teknologiijaid globála ovdáneamis ja ásaha das nana gáibádusaid priváhtavuhtii ja dorvvolašvuhtii
ahte mearrádusat leat sisriikkalaš ášši boahttevuođasge digitálalaš infrastruktuvrra neahttadoaibmalobiin
ahte EU bidjá resurssaid ođđa digitálalaš teknologiijaid dutkamuššii, nu ahte mielde teknologiija váikkuhus buresveadjimii.

5. Ovttas olbmo vuhtiiváldi sisafárrenpolitihka guvlui

Máilmmiviidosaš kriissat leat dagahan báhtareaddjiid meari lassáneami. Lea erenomáš dehálaš, ahte Eurohpa bastá deaividit dálá hástalusaid ja ovttas ráhkadit beaktilis kanálaid báhtareaddjiid vuostáváldimii, mat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušaide. Mii ovddidit vuoiggalaš sisafárrenpolitihka, integrašuvnna ja rasismma vuostálastima.

Bargovuđot sisafárren lea vealtameahttun álbmoga boarásmuvvama hálddašeami dihte ja šaddama ovddideami dihte, goittotge rievdatkeahttá Eurohpa guossebargiidservodahkan. Mii doarjut ON:id báhtareaddjiidkonvenšuvnna ja vuoigatvuođa dorvobáikái ja dan lassin mii eastadit olmmošgávppi. EU:a galgá sihkkarastit nana olgorájáid ja fállat lágalaš sisafárrengeainnuid sihkkarastin dihte friija johtima uniovnna siste.

RÁB háliida:

ahte dorvobáikeohccit ožžot vuoigatvuođa doarvái buorre riekteveahkkái
ahte bearrašiid doaibmi ovttastahttin ollašuvvá olles EU:s
ahte humánatáralaš visumat váldojit ođđasit atnui
ahte riikkaidgaskasaš rihkolašvuohta, dego olmmošgávpi, bissehuvvo
ahte seaksa oastin gildojuvvo olles EU:s
ahte EU lea njunuš globála doaibmi veahkehanbarggus, mii deattuha fámolaččat dásseárvvu veahkehanpolitihkas
ahte olbmuin, geain eai leat báhpárat, livččii vuoigatvuohta vealtameahttun sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusbálvalusaide EU:s

6. Ovttas mii bargat Eurohpas dorvvolačča

Aggressiivvalaš Ruošša lea áittan Eurohpa stáđisvuhtii. EU:a viidun lea dorvvolašvuođapolitihkalaččat dehálaš, daningo máŋggat riikkat leat Ruošša jotkkolaš deattu vuolde. EU:a galgá váldit stuorát ovddasvástádusa iežas dorvvolašvuođas. Buot EU-riikkain galggašii leat jáhkehahtti álbmotlaš bealuštus, seamma háve go Nato oktasašbargu váfistuvvo. Suoma guhkes Ruošša rájás lea ovddibu stuorát mearkkašupmi ja dan galgá vuhtiiváldit buorebut EU:s.

Diplomáhtalaš bargu lea dehálaš ráfi ja demokratiija ovddideami dihte. EU galgá dustet ja eastadit organiserejuvvon rihkolašvuođa, terroráitagiid, kyberáitagiid, hybridafallehemiid ja disinformašuvnna.

RÁB háliida:

ahte Ruošša geassáda Ukrainas ja buhtte vahágiid, maid lea dagahan
ahte EU:a olgoriikka- ja dorvvolašvuođapolitihka guoski mearrádusat bargojit mearreeanetloguin
ahte siviilakriissahálddašeami oktasašbargu ovddiduvvo ja beavttálmahtto
ahte EU bargá bealuštanbiergasiid buvttadeami lasiheami buorrin
ahte EU ođasmahttá ja nanne EU:a johtilis doaimma joavkkuid ruhtadeami
ahte EU eastada mánáid seksuálalaš ávkingeavaheami neahtas

7. Ovttas nana sismárkaniid guvlui

Nana sismárkaniid vehkiin mii sihkkarastit ekonomalaš šaddama, mii buktá buresbirgema olles uniovdnii. Mii bargat njuolggadusaide vuođđudeaddji máilmmigávppi beales, mas EU meroštallá standárddaid, maiguin lea váikkuhus maiddái EU:a olggobealde. Dávviriid, bálvalusaid, kapitála ja olbmuid friija johtimii vuođđudeaddji sismárkanat leat čoavdda Eurohpa menestupmái.

EU:a galgá leat eanet autonomalaš ja geahpedit sorjjasvuođa stuorraválddiin, dego Kiinnás ja Amerihkás, ja maiddái nannet ekonomiija- ja ruhtalihtu EMU vai stáđisvuohta ja šaddan sihkkarastojit. Stuorra gávpesoahpamušain galggašii mearridit EU:a dásis. Mii guottihit beaktilut bearráigeahču ja čavgadut sankšuvnnaid, go lahttoriikkaid rihkkot sohppojuvvon njuolggadusaid.

RÁB háliida:

ahte EU joatká golaheaddjiidsuoji buorideami oktasaš njuolggadusaid bokte
ráhkadit oktasaš njuolggadusaid fitnodatvearuhussii ja stáhtadoarjagiidda
ahte digitálalaš sisdoallu lea oažžun láhkai fuolatkeahttá das, man EU:a riikkas leat
eastadit vearugarvima, ránes ekonomiija ja korrupšuvnna olles uniovnnas
ahte nuppi EU-riikii fárren bargama ja stuđerema geažil lea álki
ahte EU gomiha snuvssa vuovdingildosa

8. Ovttas mii leat dearvasut boahttevuođas

Mii doallat dearvvasvuođafuolahusa vuođđovuoigatvuohtan ja guovddáš áššin álbmotlahtuid buresveadjimii. EU-álbmotlahttun don galggat dovdat iežat dili dorvvolažžan buot EU-riikkain ja don galggat oažžut vuođđodási sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusbálvalusaid fuolatkeahttá das, man EU-riikkas leat. Oktasaš dutkamuša ja buoremus geavadiid juohkima bokte mii sáhttit buoridit dearvvasvuođafuolahusa ja buohccedikšuma.

Pandemiijat ja eará dearvvasvuođakriissat eai dovdda rájáid. Mii geahččalit nannet EU:a válmmašvuođaid ja kapasitehta kriisadiliin. Mii bargat sihkkarastin dihte dálkasiid hálbbes ja dásseárvosaš oažžuma EU:s. Dearvvasvuođa- ja buresveadjinváikkuhusaid galgá vuhtiiváldit viidát EU:a mearrádusbargamis.

RÁB háliida:

ahte Suopma váldá aktiivvalaš rolla eurohpalaš dearvvasvuođadieđu buvttadeamis
ahte EU ovddida generálalaš dálkasiid buvttadeami ja ođđa dikšunmetodaid ovddideami
ahte eurohpalaččat lihkadit eanet beaivválaš dearvvasvuođa ovddideami dihte
ahte EU ovddida álbmotdearvvasvuođa sierra dásiin.

9. Ovttas mii gilvit eatnama ja buvttadit borramuša

Mii geahččalit EU:a olis ráhkadit oktasaš eanadoallopolitihka ja guhkes áigge vuovdepolitihka, mat buktet suvdilvuođa, gánnáhahttivuođa ja dorvvolašvuođa min buvttadeaddjiide. Fuolahussihkkarvuođa sihkkarastima várás mis galgá leat borramušgálvobuvttadeapmi olles EU:s maiddái kriisaáiggiid. Lea dehálaš sihkkarastit golaheaddjiid dorvvolašvuođa nu, ahte ásahuvvojit alla gáibádusat buktingálvvuid borramušgálvodorvvolašvuhtii, ehtalašvuhtii ja birasoainnuide. Seamma áigge mii geahččalit ovddidit lagašborramuša doarjun dihte sihke birrasa ja barggolašvuođa. Suopma galgá leat ovdanvázzi suvdilis vuovdedoalus ja maiddái buoridit vuovdeindustriija vejolašvuođaid suvdilis ovdáneami gáhttemis.

RÁB háliida:

ahte eana- ja vuovdedoaluin bargan Suomas lea boahttevuođasge vejolaš
ahte vuovdepolitihka galgá leat boahttevuođasge álbmotlaš ášši
nannet álgobuvttadeaddjiid sajádaga borramušgálvoráiddus
ahte EU:a boahttevaš viidun vuhtiiváldojuvvo oktasaš eanadoallopolitihkas
sihkkarastit suopmelaš guolástusindustriija doaibmaneavttuid
vuhtiiváldit ja kompenseret eanadoalu dagahan čitnanjieluid EU:s
joatkit barggu antibiohtaresistánssa geahpedeami dihte EU:s.