Satu
Roberg
Helsinki
"Koulutus, hyvinvointi ja kulttuuri – Helsingin vahva perusta"
Olen rehtori, opettaja ja musiikkitieteilijä – koulutuksen, kulttuurin ja hyvinvoinnin puolestapuhuja. Olen työskennellyt koulutuksen ja taiteen parissa niin opetustyössä kuin oppilaitosten ja kulttuurilaitosten johdossa yli 30 vuoden ajan. Tiedän kokemuksesta, miten keskeisiä nämä asiat ovat yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.
Koulutus, kulttuuri ja hyvinvointi kuuluvat jokaiselle, iästä ja taustasta riippumatta. Laadukas koulutus antaa eväät tulevaisuuteen, elinvoimainen kulttuuri rikastuttaa arkeamme, ja hyvinvoinnista huolehtiminen varmistaa, että jokainen voi elää täysipainoista ja arvokasta elämää. Haluan edistää laadukasta varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta – jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus parhaaseen mahdolliseen oppimispolkuun.
Maksuton joukkoliikenne on tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä ja tehdä kaupungista saavutettavampi kaikille. Lisäksi Helsingin viheralueita ja puistoja on suojeltava ja kehitettävä kestävällä tavalla osana kaupunkisuunnittelua.
Jotta voimme turvata ja kehittää näitä peruspilareita, tarvitsemme vastuullista ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Kestävä talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä – ilman hyvinvointia ei ole kestävää taloutta, eikä ilman kestävää taloutta voida taata hyvinvointia. Päätöksenteon tulee nojata kestävän kehityksen periaatteisiin, joissa ihminen, ympäristö ja talous tukevat toisiaan.
Olen Helsingin RKP:n varapuheenjohtaja sekä Munkinseudun RKP:n puheenjohtaja. Olen myös Sivistan yhteiskunnallisen vaikuttamisen valiokunnan jäsen, RKP:n koulutuspoliittisessa valiokunnassa ja RKP:n kaupunkipoliittisessa valiokunnassa.
Vapaa-ajallani rentoudun parhaiten perheeni kanssa, lenkkeilemällä koiramme kanssa tai uppoutumalla hyvään kirjaan ja musiikkiin.
Ota rohkeasti yhteyttä – keskustelen mielelläni kanssasi! Haluan olla sinun äänesi koulutuksen, kulttuurin, hyvinvoinnin ja maksuttoman joukkoliikenteen puolesta. Tehdään yhdessä parempi Helsinki.
Vaaliteemat
Paras koulu
Paras koulutus ja varhaiskasvatus – perusta tulevaisuudelle:
Laadukas, tasa-arvoinen ja hyvin resursoitu koulutus on yhteiskuntamme perusta. Se alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu peruskoulun, toisen asteen ja jatko-opintojen kautta elinikäiseen oppimiseen. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori saa parhaat mahdolliset eväät oppimiseen ja kasvuun.
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen resurssit on turvattava, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen.
Oppilasryhmiä on pienennettävä, tehostettua tukea vahvistettava sekä koulupsykologien ja kuraattorien palveluita lisättävä, jotta apu tavoittaa oppilaat oikea-aikaisesti.
Luokkamalllista musiikkiluokkatoimintaa sekä muuta painotettua opetusta tulee vahvistaa ja laajentaa koskemaan kaikkia peruskouluja. Varhaiskasvatukseen on lisättävä taide- ja liikuntakasvatusta yhteistyössä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa. Laadukas taide- ja liikuntakasvatus edistää luovuutta, ilmaisukykyä ja hyvinvointia jo varhaisista vuosista lähtien.
Hyvinvoiva henkilökunta on laadukkaan koulutuksen kulmakivi. Opetus- ja kasvatusalan tulee olla houkutteleva uravalinta, ja meidän on huolehdittava ammattilaisten työssä jaksamisesta, palkkauksesta ja työoloista. Ilman motivoituneita ja jaksavia opettajia ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia koulutuksen laatu heikkenee.
Oppimisympäristöillä on väliä. Koulujen ja päiväkotien tilojen on oltava terveellisiä, turvallisia ja toimivia. Sisäilmaongelmat ja tilanahtaus eivät saa olla esteenä oppimiselle ja työskentelylle.
Me pärjäämme vain osaamisella ja koulutuksella – panostetaan niihin nyt ja tulevaisuudessa.
Lapset, nuoret ja perheet
Hyvinvointi kuuluu kaikille – panostetaan ennaltaehkäisyyn ja tukeen:
Liian moni nuori kamppailee mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen riskin kanssa. Ilman oikea-aikaista tukea vaikeudet voivat kasautua ja johtaa vakaviin seurauksiin. Siksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava ja ennaltaehkäiseviä toimia vahvistettava. Tarvitsemme riittävästi lasten- ja nuorisopsykiatrian resursseja, matalan kynnyksen tukea sekä yhteisöllisyyttä edistäviä harrastusmahdollisuuksia.
Hyvinvointi rakentuu myös mielekkäästä vapaa-ajasta. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus harrastaa. Kaupungin on varmistettava, että harrastuksia järjestävät tahot saavat riittävää tukea mm. kaupungin tilojen on oltava avoinna tällaisten toimintojen
järjestäjille. Taiteen perusopetuksen ja liikunnan merkitys hyvinvoinnille on tunnustettava entistä vahvemmin osana kunnan kulttuuri- ja koulutuspolitiikka ja hyvinvointialueiden sosiaalipolitiikkaa.
Meidän on huolehdittava myös kasvavasta senioriväestöstä ja omaishoitajista. Ikääntyvien hyvinvointi perustuu sekä aktiiviseen osallistumiseen että tukeen niille, jotka sitä tarvitsevat. Tarvitsemme ikäystävällistä kaupunkisuunnittelua, turvallisia ja yhteisöllisyyttä tukevia asumisratkaisuja sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.
Jokaisella on oikeus merkitykselliseen, turvalliseen ja hyvään elämään.
Kulttuuri ja vapaa-aika
Kulttuuri on investointi – panostetaan Helsingin vetovoimaan:
Helsinki on elävä ja monimuotoinen kulttuurikaupunki, mutta sen vahvistaminen vaatii rohkeita päätöksiä. Kulttuuri on investointi, joka lisää hyvinvointia, ehkäisee ongelmia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se tukee mielenterveyttä, oppimista ja osallisuutta, eikä sitä tule nähdä erillisenä sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan osana kestävää kaupunkikehitystä.
Kulttuuri on myös taloudellisesti tuottava toimiala. Luovat alat tuovat Helsinkiin työpaikkoja, yrittäjyyttä ja matkailua, vahvistaen kaupungin houkuttelevuutta niin asukkaille kuin yrityksille.
Kansainvälisesti menestyvät kaupungit panostavat kulttuuriin – myös Helsingin tulee nähdä se elinvoiman lähteenä, ei kulueränä.
Kulttuurin tulee olla kaikkien saatavilla iästä ja taustasta riippumatta. Taide ja kulttuuri kuuluvat päiväkoteihin, kouluihin, kirjastoihin ja palvelutaloihin – sinne, missä ihmiset elävät arkeaan. Kulttuurikasvatusta on vahvistettava ja taideharrastuksia tuettava, jotta ne ovat aidosti kaikkien ulottuvilla.
Myös kulttuurialan toimijoille on luotava paremmat edellytykset. Helsingin on panostettava edullisiin työtiloihin, vahvistettava kulttuurialan tukimuotoja ja edistettävä yhteistyötä taiteilijoiden, yritysten ja oppilaitosten välillä. Elävä kulttuurikenttä tekee kaupungista vetovoimaisemman ja dynaamisemman.
Hyvin resursoitu kulttuuritarjonta tekee Helsingistä paitsi viihtyisämmän myös taloudellisesti vahvemman. Kulttuuri ei ole vain hyvinvointia lisäävä tekijä, vaan strateginen investointi, joka tuo kaupunkiin kasvua, vetovoimaa ja elinvoimaa.
Rakennetaan Helsinkiä, jossa taide ja luovuus ovat voimavara
Ehdokkaan vastaukset vaalikoneessa
1 / 11
Varhaiskasvatuksen tulee olla maksutonta kaikille.
Meidän pitäisi saada useammat lapset osaksi varhaiskasvatusta. Katson, että pidemmällä aikavälillä varhaiskasvatuksen tulisi olla maksutonta Helsingissä, jotta tämä toteutuisi.
2 / 11
Koulujen tulisi priorisoida perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan.
Digitaalisten oppikirjojen rinnalle tarvitaan painettuja oppikirjoja. Osa erityisen tuen oppilaista tarvitsevat perinteisiä kirjoja. Lisäksi vielä ei ole kaikista oppikirjoista olemassa laadukkaita digitaalisia versioita. Esimerkiksi ruotsinkielisiä digitaaliset oppikirjat.
3 / 11
Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on panostaa urheilutiloihin ja liikuntamahdollisuuksiin.
Sote-uudistuksen jälkeen kunnan tehtäväksi jäi koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika. Kaikki kolme osa-aluetta ovat tärkeitä. Väittämä tulisi olla että tämä on yksi kunnan kolmesta tärkeästä tehtävästä.
4 / 11
On tärkeää tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan.
Kulttuuri kuuluu kaikille, ja yhdenvertaisuus lisää yhteisön hyvinvointia. Kuitenkin käytännön esteet, kuten sijainti tai resurssien puute, voivat vaikeuttaa sen toteutumista.
5 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön tai kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kunta käyttää varojaan niin sanotun osallistuvan budjetoinnin avulla.
Osallistuva budjetointi on tehokas tapa kohdentaa resursseja asukkaiden todellisten tarpeiden mukaan ja tuoda arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. Helsingissä tätä jo hyödynnetään, mutta prosessin läpinäkyvyyttä tulisi parantaa. On tärkeää viestiä selkeämmin, miksi tietyt ehdotukset toteutuvat ja toiset eivät, jotta asukkaat kokevat osallistumisensa merkitykselliseksi. Samalla on hyvä muistaa, että osallistuva budjetointi ei korvaa poliittista päätöksentekoa, vaan täydentää sitä. Vaikka kaikki toiveet eivät aina toteudu, sen kehittäminen on tärkeää, sillä se vahvistaa kaupunkilaisten osallisuutta ja luottamusta päätöksentekoon.
6 / 11
Kunnan tulee panostaa joukkoliikenteeseen.
Helsingin tulee panostaa joukkoliikenteeseen – ja yksi tehokas tapa olisi tehdä siitä maksuton. Helsingin joukkoliikenteen hintojen korotukset ovat ristiriidassa ilmastotavoitteidemme kanssa, sillä ne eivät kannusta jättämään autoa kotiin. Maksuton joukkoliikenne sen sijaan vähentää päästöjä, tukee pienituloisia ja lisää kaupungin vetovoimaa, kuten on jo nähty Tallinnassa tai muissa eurooppalaisissa kaupungeissa, jossa tämä on käytössä. Lisäksi säästyisi rahaa lippujärjestelmän ja tarkastusten kustannuksista. Helsingin tulisi käynnistää kokeilu ja selvittää rahoitusvaihtoehdot – tämä voisi olla askel kohti kestävämpää ja toimivampaa kaupunkiliikennettä.
7 / 11
Tulisi olla mahdollista olla asukas useammassa kuin yhdessä kunnassa esimerkiksi digitaalisen kuntalaisuuden kautta.
Ajatus digitaalisesta kuntalaisuudesta on mielenkiintoinen ja voisi palvella monia, kuten etätyöntekijöitä ja monipaikkaisia asukkaita. Kuitenkin sen toteuttaminen vaatisi tarkkaa sääntelyä, jotta esimerkiksi verotus, äänioikeus ja palvelujen rahoitus saataisiin järjestettyä oikeudenmukaisesti. Ehkä osittainen digitaalinen kuntalaisuus, jossa tiettyjä oikeuksia voisi jakaa usean kunnan kesken, voisi olla toimiva kompromissi.
8 / 11
Kunnan tulee paremmin mahdollistaa uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, laajentaminen.
Kunnan tulisi edistää uusiutuvan energian käyttöä, mutta samalla varmistaa, että hankkeet toteutetaan ympäristöä ja asukkaita kuunnellen. Helsingissä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupungin tulee jatkaa investointeja aurinkoenergian hyödyntämiseen rakennuksissaan, kuten kouluissa ja julkisissa tiloissa, sekä mahdollistaa asukkaille ja yrityksille helpompi pääsy aurinkoenergian ratkaisuihin, esimerkiksi kaavoituksen ja tukien kautta. Tuulivoiman osalta suhtaudun hieman varauksella, sillä Helsingin maantieteellinen sijainti asettaa haasteita, mutta merituulivoiman kehittäminen voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu. Samalla tulee huomioida energiahankkeiden vaikutukset kaupunkikuvaan, luonnon monimuotoisuuteen ja asukkaiden elinympäristöön.
9 / 11
Kunnan tulee monipuolistaa asumismuotoja kaavoituksessa nykyiseen verrattuna.
Helsingissä asuntorakentamisen monipuolisuus toteutuu suhteellisen hyvin, mutta haasteita on silti olemassa. Suunnittelussa ongelmana on usein liiallinen ahtaus tai viheralueiden, kuten Haagassa Riistavuoren puiston, nakertaminen. Lisäksi kaavoituksen tulisi olla nykyistä joustavampaa, jotta alueita voidaan kehittää muuttuvien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Pitäjänmäen teollisuusalueella on pitkään ollut tyhjillään teollisuusrakennuksia, joihin ei saada vuokralaisia – alue voitaisiin kaavoittaa asuinrakentamiselle ja ottaa tehokkaammin käyttöön. Myös Karhusaari on jäänyt kehittämättä, vaikka se tarjoaisi mahdollisuuksia esimerkiksi luontoa kunnioittavalle pientalo- tai townhouse-tyyliselle rakentamiselle. Joustavampi kaavoitus tukisi alueiden kehittämistä ja varmistaisi, että asuntorakentaminen vastaa sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin.
10 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi.
Anonyymi rekrytointi voi olla hyödyllinen työkalu tasa-arvon edistämisessä, mutta sen tehokkuus riippuu tehtävän luonteesta ja rekrytointiprosessin muista vaiheista. Olisi tärkeää arvioida, millaisiin tehtäviin se soveltuu parhaiten ja yhdistää se muihin keinoihin, kuten rekrytoijien kouluttamiseen ja selkeisiin, objektiivisiin valintakriteereihin.
11 / 11