| Nimi: | Wiveka Kauppila |
| Syntymävuosi: | 1958 |
| Hyvinvointialue: |
Varsinais-Suomi |
| Kotipaikka: | Naantali |
| Titteli: | Sairaanhoitaja, VTM |
| Sähköposti: | wivekakauppila@icloud.com |
Jäsenenä:
Wiveka
Kauppila
Varsinais-Suomi
"Yhdessä – kestävän ja tasa-arvoisen palvelun ja hoidon puolesta"
Olen 67-vuotias, naimisissa ja ylpeä kolmen aikuisen lapsen äiti sekä kolmen ihanan lapsenlapsen isoäiti.
Olen viettänyt koko työurani sosiaali- ja terveydenhuollon parissa. Ensin sairaanhoitajana ja sittemmin hoitotyönjohtajana ja hallintoylihoitajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Vuosien saatossa olen määrätietoisesti työskennellyt parantaakseni lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, ja olen ollut aktiivinen hyvinvointialueiden kehittämisessä sekä paikallisesti että kansallisesti.
Eläkeläisenä näen useita yhteisiä nimittäjiä ikääntyvän väestön sekä lasten ja nuorten välillä.". Toimin puheenjohtajana Suomen ruotsinkielisten eläkeläisten etujärjestön edunvalvontakomiteassa, jotta voisin aktiivisesti valvoa ja ohjata ikääntyvän väestön oikeuksien kehitystä. Useiden eri luottamustehtävien kautta olen aina keskittynyt erityisesti luomaan yhteiskuntaa, jossa kaikilla, iästä tai taustasta riippumatta, on mahdollisuus elää sisältörikasta ja arvokasta elämää.
Kielen merkitys hoito- ja sosiaalityössä on aina ollut erityisasemassa työssäni. Hallintoylihoitajana ja myöhemmin erityisasiantuntijana Varhassa olen ollut mukana kehittämässä kieliohjelmia, jotka vahvistavat ja mahdollistavat asiakkaidemme oikeudet ja pääsyn palveluihin omalla äidinkielellään. Kieliohjelmat toimivat myös tiedonvälittäjinä lisätäkseen ymmärrystä ja hyötyjä, joita Suomi saa kaksikielisenä maana.
Taustallani lasten- ja nuorten teho-osaston sairaanhoitajana, hoitotyönjohtajana ja laatukehittäjänä, kykenen näkemään, miten tärkeää on, että hyvinvointijärjestämme on laadukas, taloudellisesti kestävä mutta samalla oikeudenmukainen ja kaikkien saatavilla. Tavoitteeni on luoda sellainen tulevaisuus, jossa kukaan ei jää yksin ja jokainen saa tarvitsemansa tuen
Vaaliteemat
Korkeatasoinen erikoissairaanhoito
Suomessa on korkeatasoinen terveydenhuolto, ja meidän vastuullamme on varmistaa, että se on sitä myös jatkossa. Hoitopolkujen ja hoitoprosessien on oltava kestäviä ja laadukkaita ennaltaehkäisevästä, perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Meidän on panostettava henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin. Meidän on tutkittava ja kehitettävä hoitoa jatkuvasti. Tehdä yhteistyötä yli rajojen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Potilas on aina keskiössä ja kuuntelemme hänen tarpeitaan.
Turvallinen vanhustenhoito
Väestömme ikääntyy ja meillä on oikeus sisältörikkaaseen ja turvalliseen elämään, ja meitä ei pidä kohdella homogeenisena ryhmänä, vaan yksilöinä, joilla on erilaisia tarpeita riippuen elämäntilanteestamme. Taloudellinen turvallisuus, turvallinen asuminen ja toimiva sosiaalinen verkosto ovat kaikkien perusoikeuksia.
Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet
Lapsissamme ja nuorissamme on Suomen tulevaisuus. Meidän velvollisuutemme on ylläpitää toimivaa järjestelmää, joka tukee perheitä ja heidän oikeuksiaan päivähoitoon, kouluun ja koulutukseen. Matalan kynnyksen palvelujen on oltava helposti saatavilla, ja erityistarpeita omaavilla lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus lisätukeen. Työtä, joka estää syrjäytymistä ja kiusaamista, on tuettava. Tietoa siitä, kuinka perheet voivat tasapainottaa positiivisia ja negatiivisia tunteita, kuinka tuntea tyytyväisyyttä elämään ja ylläpitää hyviä sosiaalisia suhteita, on opetettava ja asetettava etusijalle.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Tarvitaanko Kaskenmäen sote-keskus (ent. Turunmaan sairaala)?
Tarvitsemme kaksikielisen sotekeskuksen, joka voi tarjota korkealaatuista hoitoa myös ruotsiksi Turussa ja Turun ympäristökunnissa
2 / 14
Pitäisikö Varhan nostaa työntekijöiden kielilisää (ruotsin kieli)?
kielenkäyttölisä olisi jaettava kolmeen eri tasoon tehtävän ja vastuutason mukaan. Kielilähettiläiden olisi saatavariittävä korvaus työstään.
3 / 14
Pitäisikö Varhan panostaa enemmän ammattimaiseen palokuntaan kuin vapaaehtoiseen?
Molemmat tarvitsevat riittävästi resursseja voidakseen toimia, vapapalokunnat ovat kokonaisvaltaisen ja toimivan pelastuspalvelun edellytys.
4 / 14
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
Terveysbussit tarjoavat mahdollisuuden tavoittaa väestön myös harvaan asutuilla alueilla, mihin henkilöstöä on vaikeata rekrytoida. Etäpalvelut ovat monelle erinomainen mahdollisuus tavoittaa palveluntarjoaja nopeammin. Fyysisten tapaamisten mahdollisuus on silti aina oltava tarjolla.
5 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
Kokonaisuus on tärkein. Varat tulee jakaa niin, että halutut tavoitteet saavutetaan. Tarvitaan tietojen analysointi ja vaikutustenarviointi sekä toteutettujen toimien seuranta. Prosessin kaikki osat ovat tärkeitä ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
6 / 14
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
Omalääkärijärjestelmä on hyväksi todettu konsepti, potilas hyötyy ja toiminta on kustannustehokas. Meidän on luotava arvostava ja houkutteleva työympäristö, joka estää lääkäreiden vaihtuvuutta.
7 / 14
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Joissain perustelluissa tapauksissa ostolääkärit voivat olla ainoa vaihtoehto järjestää tarvittavat palvelut. Pitkällä aikavälillä ostolääkäritoiminta ei ole kestävää.
8 / 14
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
Perheiden äkillisen tarpeen majoittamista varten pitää olla tarpeeksi paikkoja. Yksilöllisten hoitopolkujen järjestämiseen tarvitaan resursseja, jotta väkivalta ei toistuisi.
9 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
Palvelusetelit ovat yksi vaihtoehto, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita ja voi nopeuttaa asiakkaan pääsyä hoitoon. Jos vaihtoehtoisia ratkaisuja on olemassa ja prosessit toimivat, jonoa ei muodostu.
10 / 14
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Laadukas hoito on tärkeintä ja säästää sekä rahaa että kärsimystä. Paikallinen palvelupiste hyvällä verkostolla on paikallisesti oltava, samoin kuin toimiva ambulanssi- ja taksipalvelu ympäri vuorokauden. Tässä tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja toiminta suunnitellaan tarpeista lähtien.
11 / 14
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
Kokonaisuus huomioiden – kaikki palvelumuodot ovat tärkeitä, eikä vain yhtä voi priorisoida.
12 / 14
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
On osa ihmisoikeuksista! Kaikilla on oikeus hoitoon.
13 / 14
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, kielen tai kulttuurin vuoksi, ja näistä tarvitaan tietoa.
14 / 14
Jos voisit antaa tulevalle poliittiselle johtajallesi supervoiman, mikä se olisi?
Toivon, että kaikki päättäjät ovat viisaita, herkkiä kuuntelemaan ja tekevät päätöksensä perustuen ihmisen, potilaan ja asiakkaan tarpeisiin.