| Nimi: | Tom Kullberg |
| Syntymävuosi: | 1963 |
| Hyvinvointialue: |
Länsi-Uusimaa |
| Kotipaikka: | Hanko |
| Titteli: | Diplomi-insinööri |
Tom
Kullberg
Länsi-Uusimaa
"Terveyskeskukset, omalääkärit, erikoissairaanhoito, mielenterveyspalvelut ja hoiva kaikkien saataville, omalla kielellä, paikallisesti ja turvallisesti. Omalääkärit itsenäisinä ammatinharjoittajina. Valinnanvapaus. Paikallissairaaloiden riittävä palvelupaletti ja ambulanssikapasiteetti - pitkät matkat ovat stressaavia ja riskialttiita, etenkin heikossa tilassa. Hoito- ja pelastuskoulutus molemmilla kansalliskielillä."
**Kannatan omalääkärijärjestelmää, valinnanvapautta ja lääkäreiden itsenäistä ammatinharjoittajamallia. Paikallisia palveuita ja pienempiä yksiköitä tarvitasn sen sijaan että keskitetään kaikki suuriin organisaatioihin, joissa vieläpä suuri osa korkeapalkkaisesta henkilöstöstä pyörittää sekavaa hallintoa. Yhteinäisellä palvelumaksu- ja kelakorvausmallilla kysyntä ja tarjonta voivat kohdata vapaasti julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhdistelmänä.
Kannatan vahvasti omakielisiä paikallispalveluita myös harvaan asutuilla alueilla sekä mahdollisimman laajaa ensiapu- ja erikoissairaanhoitoa Raaseporin ja Lohjan sairaaloissa.
Ruotsinkielisestä palvelusta on pulaa Espoon, Kirkkonummen ja Lohjan seuduilla. Rekrytoinnin, organisoinnin ja prosessien tulee varmistaa, että potilaan kieli ja hoitohenkilökunnan kielitaidot kohtaavat. Hyvinvointialueen kansalliskielilautakunnan roolia on vahvistettava.
Lähisairaaloiden tulisi olla suoraan hyvinvointialueen alaisuudessa ja kaikkien kannalta olisi pitkällä tähtäimellä parasta, jos Espoo ja pienemmät kunnat olisivat eri alueilla.
Olen toiminut kaupunginvaltuuston ja Suomen ruotsalaisten kansankäräjien varajäsenenä sekä hallituksen jäsenenä kunnallisessa Hangon Vuokratalot Oy:ssä, Hangon RKP:n varapuheenjohtajana ja perusturvalautakunnan jäsenenä ennen hyvinvointialueen aloitusta. Olen isä ja diplomi-insinööri, takanani on pitkä ura Nokia-konsernissa. Olen mm. työskennellyt organisaatiomallien ja prosessien parissa, tärkeitä asioita myös terveydenhuollossa ja koko julkishallinnossa.
Vaaliteemat
Saatavilla olevat terveyspalvelut
Saksassa totuin siihen, että oma lääkäri soitti testituloksista ja jatkohoito- tai seurantasuunnitelmasta. Lääkärit ovat siellä yleensä itsenäisiä ammatinharjoittajia, omalla tai yhteisellä vastaanotolla. Lääkärit varaavat tietyn aikaikkunan hätätapauksille, loput ennalta varatuille ajoille. Oma lääkäri voi olla erikoistunut esim. sisätauteihin ja ultraääni jne. tutkimukset voidaan tehdä heti ensimmäisellä käynnillä. Monissa tapauksissa erikoislääkäriaikoja voi varata myös suoraan ilman lähetettä ja tarpeettomia välivaiheita. Kaikki saman yleisen sairausvakuutuksen piirissä. Parhaimmillaan turvallista, tehokasta, rauhoittavaa ja luottamusta herättävää – näin hoidon tulee toimia.
Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet
Neuvolapalvelut ovat sote-palveluiden parhaimmistoa. Niiden tulee olla saatavilla omalla kielellä ja niiden kestoa voitaisiin laajentaa 10 ensimmäiseen elinvuoteen.
Mielenterveyshuollon saavutettavuus on varmistettava molemmilla kansalliskielillä, sitä on laiminlyöty liian pitkään.
Koulupsykologien tulee olla helposti kaikkien opiskelijoiden saatavilla - osana kouluorganisaatiota - ei välttämättä hyvinvointialueen alaisuudessa kuten nyt.
Turvallinen vanhustenhoito
Esteetön yhdistelmä paikallisia palveluita, päivätoimintaa, kotihoitoa ja teknisiä ratkaisuja takaa sen, että jokainen voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Hoitokotipaikkoja tulee olla saatavilla omalla kotipaikkakunnalla, läheisten läheisyydessä ja tarvittaessa yhdessä kumppanin kanssa. Omalla kielelläsi tietysti. Kaikki muu voi johtaa epävarmuuteen ja tarpeettomiin tragedioihin.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Ambulanssipalveluihin pitäisi kohdentaa enemmän resursseja, jotta ambulanssien määrä alueella ennemmin kasvaisi kuin vähenisi.
Erittäin tärkeää niin kauan kuin lähisairaaloiden palveluita leikataan ja matkat pitenevät
2 / 14
Palvelut pitäisi säilyttää alueellisissa lähisairaaloissa Raaseporissa ja Lohjalla.
Yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Raaseporin ja Lohjan paikallissairaalat ovat tällä hetkellä osa HUS:ia, joka on jatkanut palveluiden vähentämistä. Sairaaloiden tulisi olla suoraan hyvinvointialueiden alaisuudessa, Espoo ja pienemmät kunnat mieluiten vielä eri alueilta.
3 / 14
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pitäisi panostaa enemmän resursseja kielilisiin kannustaakseen henkilöstöä tarjoamaan palvelua ruotsiksi.
Palvelutaso tulee taata molemmilla kansalliskielillämme, erityisesti Espoon, Kirkkonummen ja Lohjan alueilla.
4 / 14
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
Mobiilipalvelut ja etäneuvonta korvaavat osittain henkilökohtaisia tapaamisia (joita priorisoitava), mutta voivat olla tehokkaita ratkaisuja harvaan asutuilla alueilla ja mikäli resurssit ovat rajalliset.
5 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tulisi olla ensisijainen elinikäinen tavoite siten, että myöhempien hoitotarpeiden ja -kustannusten voitaisiin odottaa laskevan
6 / 14
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
Kannatan vahvasti omalääkärijärjestelmää, jossa olisi täysi valinnanvapaus ja lääkäreiden itsenäisen ammatinharjoittamisen malli.
7 / 14
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Vuokralääkärit ovat kalliita ja heihin tukeutuminen voi johtaa noidankehään. Uskon, että itsenäiset ammatinharjoittajalääkärit olisivat ratkaisu. Ne toimisivat mm. omalääkäreinä selkeästi määritellyn, sairausvakuutukseen sidotun säännöstön mukaisesti ja hyvinvointialue säästäisi vuokra- tai työllistämiskuluissa.
8 / 14
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
Tarvitaan riitävästi paikkoja kiireellisiä uhkatilanteitä silmälläpitäen, myös alueellisesti.
9 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
Palveluliput ovat hyvä siirtymäratkaisu. Pitkällä aikavälillä tarvitaan ratkaisu, joka yhdistää julkisen ja yksityisen hoidon, mm. itsenäisten ammatinharjoittajalääkäreiden avulla. Näin kaikki olemassa olevat terveydenhuollon resurssit saataisiin käyttöön saman sairausvakuutusmallin alle.
10 / 14
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Uskon, että keskitettyjen organisaatioiden väitetyt säästöt tai laatuparannukset usein jäävät toteutumatta terveydenhuollossa, koska lähtökohdat ovat vääriä. Päinvastoin, terveydenhuollossa on siirryttävä kohti hajautettua mallia ja paikallisia ratkaisuja. Vain tietty erikoissairaanhoito voi poikkeustapauksissa olla niin resurssivaltaista, että keskitetyt ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia.
11 / 14
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
Pelastustoimen on oltava viipymättä saatavilla kaikkialla, mikä ei aina toteudu tänä päivänä.
12 / 14
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Kiireellisen hoidon tulee olla kaikkien saatavilla, mutta verorahoitteinen julkinen terveydenhuoltomme saattaa ylikuormittua ei-kiireellisistä hoidosta.
13 / 14
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
Jokaisella on oikeus määritellä oma seksuaalinen suuntautumisensa ja elää vapaasti sellaisena kuin on. Tähän ei kuitenkaan tarvita lisäinvestointeja terveydenhuollossa.
14 / 14