Reijo
Grönfors
Varsinais-Suomi
"Perusterveydenhuollon vahvistaminen, oma lääkäri -malli, tasapuoliset terveydenhuollon palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisää liikkuvia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja. Työhyvinvointia tulee parantaa."
Olen 72-vuotias sisätautien erikoislääkäri, naimisissa ja kolmen aikuisen pojan isä. Nautin luonnossa liikkumisesta. Olen intohimoinen pyöräilijä ja myös amatöörikokki. Minulla on yli 35 vuoden kokemus erikoissairaanhoidosta sekä käytännön lääkärintyötä tehneenä lääkärinä että hallinnollisesta työstä Turunmaan sairaalan johtavana lääkärinä ja toimitusjohtajana.
Vaaliteemat
Saatavilla olevat terveyspalvelut
Perusterveydenhuollon asemaa on vahvistettava. Ei-kiireellisen hoidon saatavuuden odotusaikoja on lyhennettävä. Hoitoon pääsyn tulee toteutua tasa-arvoisesti molemmilla kotimaisilla kielillämme sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Tarvitaanko Kaskenmäen sote-keskus (ent. Turunmaan sairaala)?
Hoito omalla äidinkielellä on oikeus, ei etuoikeus. Kaskenmäen SOTE-keskus voi jatkaa Turunmaan sairaalan perintöä terveydenhuoltopalvelujen turvaajana potilaan äidinkielellä.
2 / 14
Pitäisikö Varhan nostaa työntekijöiden kielilisää (ruotsin kieli)?
Molempien kotimaisten kielten sujuva käyttö on hoidon merkittävä lastu- ja turvallisuustekijä ja hyvän kielitaidon arvostus tulee näkyä myös kielilisän suuruudessa.
3 / 14
Pitäisikö Varhan panostaa enemmän ammattimaiseen palokuntaan kuin vapaaehtoiseen?
Sopimuspalokunnat ja VPK-toiminta sekä vapaaehtoinen meripelastustoiminta ovat tärkeitä ja niillä on ratkaiseva merkitys Suomen pelastuspalvelujen turvaamiseksi etenkin haja-asutusalueilla.
4 / 14
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
Varsinais-Suomessa on alueita, varsinkin Turunmaan saaristossa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja varsinkin matka-ajat voivat olla huomattavan pitkiä. Tasapuolisen hoidon turvaamiseksi nämä palvelut ovat erittäin tärkeitä.
5 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
Laki määrää, että ennaltaehkäisevästä hoidosta vastuu jaetaan hyvinvointialueiden ja kuntien kesken. Hyvinvointialueiden on varmistettava, että ennaltaehkäisevä hoito on saumattomasti integroitunut koko terveydenhuoltojärjestelmään, säilyttäen korkean laadun ja saavutettavuuden kaikille asukkaille. Samaan aikaan kunnilla säilyy tiettyjä vastuualueita – erityisesti perusterveydenhuollon ja paikallisesti räätälöityjen kansanterveystoimenpiteiden osalta. Vaikka hyvinvointialueilla on lopullinen vastuu ennaltaehkäisevän hoidon yleisestä rakenteesta ja standardeista, kunnilla on edelleen keskeinen rooli ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamisessa paikallisella tasolla.
6 / 14
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen, oma lääkäri-, oma lääkäri-hoitajaparien ja -tiimien muodossa on hyvin perusteltua. Tästä on tutkitusti osoitettu olevan useita hyötyjä, hoidon jatkuvuus ja laatu paranevat, asiakastyytyväisyys paranee, malli voi vähentää tarpeettomia erikoislääkärikäyntejä ja sairaalahoidon tarvetta, joka voi myös johtaa kustannussäästöihin ja parempaan resurssien käyttöön. Kun potilaan hoito on jatkuvaa ja hänellä on tuttu hoitotiimi, hoidon ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä luonne paranee. Tämä voi vähentää sairauksien pahenemista ja parantaa elämänlaatua. Tutkimusten mukaan tämä malli voi siis edistää potilasturvallisuutta, hoidon laatua ja terveydenhuollon tehokkuutta.
7 / 14
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Tavoitteena tulee olla, että vuokralääkäreitä ei tarvita, mutta mikäli hoidon saatavuus on vakavasti uhattuna, pitää tämäkin mahdollisuus säilyttää.
8 / 14
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
Viranomaisten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on lisäksi vahvistettava, jotta väkivallan uhrien tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti.
9 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
Julkinen sektori vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, mutta yksityinen ja kolmas sektori täydentävät näitä palveluja. Palvelusetelien avulla voidaan hyödyntää yksityisen ja kolmannen sektorin kapasiteettia hoitojonojen purkamiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi.
10 / 14
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Kielelliset oikeudet tulee turvata, eikä hoitoa tule keskittää niin, että se heikentää kielellisiä palveluja. Keskittäminen on kuitenkin perusteltua silloin, kun laadulliset seikat sitä selkeästi puoltavat.
11 / 14
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
Pelastustoimen osaltakin kaksikielisten palveluiden turvaaminen on tärkeää. Pelastustoimen rahoitus on monimutkainen kysymys, joka vaatii huolellista tasapainottelua resurssien jakamisessa eri sektoreiden välillä.
12 / 14
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
13 / 14
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää yhteiskunnassa.
14 / 14
Jos voisit antaa tulevalle poliittiselle johtajallesi supervoiman, mikä se olisi?
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on elintärkeää, jotta voimme jättää elinkelpoisen maapallon myös tuleville sukupolville.