| Nimi: | Peetu Luiro |
| Syntymävuosi: | 1997 |
| Hyvinvointialue: |
Länsi-Uusimaa |
| Kotipaikka: | Espoo |
| Titteli: | HHJ - Hyväksytty hallituksen jäsen, Projektipäällikkö |
| Sähköposti: | peetu@peetuluiro.fi |
Jäsenenä:
Peetu
Luiro
Länsi-Uusimaa
"Tehokkaampaa hallintoa"
Espoolaistunut hallinnon osaaja, jonka sydän sykkii tehokkaalle hallinnolle.
Uskon pieneen ja ripeään julkiseen sektoriin, turvallisuuteen ja laajoihin yksilönvapauksiin.
Koulutukseltani olen Hyväksytty hallituksen jäsen ja lisäksi olen opiskellut kansainvälistä kauppaa. Työskentelen myynnin projektipäällikkönä Espoolaisessa osakeyhtiössä.
Minulla on laaja-alaista kokemusta hallinnosta järjestötasolla, julkihallinnollisissa organisaatioissa, osakeyhtiöissä ja säätiöissä. Olen toiminut aikaisemmin Keski-Suomessa mm. JAMK Oy:n hallituksessa, KOAS Sr:n hallituksessa ja JAMKOn edustajiston puheenjohtajana. Nyt tarjoan taitoani hallinnon tehostamiseen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden palveluun.
Kun hallinnon tehostaminen tapahtuu oikein, näkyy se palvelun paranemisessa ja hyvässä tapauksessa myös verojen keventymisessä.
Tehokkaan hallinnon lisäksi minulle tärkeitä teemoja ovat turvallisuus, lastensuojelu ja lakisääteisten palveluiden turvaaminen molemmilla kotimaisilla kielillä.
Olen ehdolla myös kuntavaaleissa
Vieraile profiilisivullaVaaliteemat
Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet
Kaikista ylenkatsotuin hyvinvointialueelle siirtynyt palvelukokonaisuus on lastensuojelu. Tällä hetkellä se toimii parhaiten, kun lapsi on jo otettu huostaan. Meidän on pakko panostaa ennalta ehkäisevään lastensuojelutyöhön ettei kukaan putoa yhteiskunnan ulkopuolelle.
Saatavilla olevat terveyspalvelut
Jokaisella paikkakunnalla tulee olla mahdollisuus päästä hyvän perussairaanhoidon piiriin mahdollisimman lyhyellä jonottamisella. Takaisinsoitoissa ei voi kestää viikkoja, emmekä voi lakkauttaa yöpäivystyksiä.
Mielenterveys
Mielenterveysongelmat vievät työkyvyttömyyseläkkeelle ennenaikojaan aivan liian useita nuoria aikuisia. Näin ei voi jatkua.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Ambulanssipalveluihin pitäisi kohdentaa enemmän resursseja, jotta ambulanssien määrä alueella ennemmin kasvaisi kuin vähenisi.
Olipa palveluntarjoaja sitten julkinen tai yksityinen toimija.
2 / 14
Palvelut pitäisi säilyttää alueellisissa lähisairaaloissa Raaseporissa ja Lohjalla.
Ne ovat tärkeitä keskuksia, eikä ole inhimillistä lähteä Raaseporista asti vaikkapa Espooseen hoitoon.
3 / 14
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pitäisi panostaa enemmän resursseja kielilisiin kannustaakseen henkilöstöä tarjoamaan palvelua ruotsiksi.
Laki velvoittaa tarjoamaan palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä ja on surullista, jos edes kaksikielisillä alueilla nämä oikeudet eivät toteudu.
4 / 14
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
Kaikki tavat, jotka tuovat palveluita ja hoitoa lähemmäksi asiakkaitaan, ovat hyviä tapoja.
5 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
6 / 14
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
En näe omalääkärijärjestelmää mitenkään loistavana. Entä jos lääkärin kanssa ei tulekaan toimeen, tai tietää että joku toinen lääkäri olisi parempi? En halua, että potilas jäisi loukkuun lääkärin kanssa, joka ei ole hänelle sovelias. Poikkeuksena toki, mikäli asiakas saa itse aidosti valita lääkärinsä. Tällöin hoidon jatkuvuus saman lääkärin kanssa olisi tottakai loistava ajatus. Mutta en usko, että sääntö-Suomessa potilas saisi itse valita lääkäriään julkisella palveluntarjoajalla.
7 / 14
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Vuokrapalveluillekin on paikkansa, mutta lähtökohtaisesti meidän tulisi silti pyrkiä siihen, että hyvinvointialueella olisi oma henkilöstönsä. Pitää muistaa myös maantieteelliset erot, yksi ratkaisu ei sovi jokaiselle hyvinvointialueelle, kuten sama lippalakkikaan ei käy melonille ja appelsiinille.
8 / 14
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
9 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
Tehokkain keino ruuhkautuneiden terveys- ja sosiaalipalveluiden jonojen purkamiseen on mielestäni palveluseteli, joka takaa oikeanlaista hoitoa jokaisen yksilölliseen tilanteeseen. Valinnanvapaus ja inhimillisyys on oltava hoidon lähtökohtina.
10 / 14
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Tietyt erikoissairaanhoidon palvelut on järkevää keskittää, mutta perussairaanhoidon tulee säilyä mahdollisimman lähellä kaikkia.
11 / 14
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
12 / 14
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Paperittomilla henkilöillä on jo oikeus kiireelliseen hoitoon ja välttämättömään kiireettömään hoitoon. En lähtisi muuttamaan nykyistä järjestelmää.
13 / 14
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
Olen ymmärtänyt että vaihtoehtoisia suhdemuotoja ja elämäntapoja ei välttämättä aina ymmärretä oikein tai hyväksytä terveydenhuollossa.
14 / 14