
Nimi: | Hans Snellman |
Syntymävuosi: | 1955 |
Hyvinvointialue: |
Keski-Pohjanmaa |
Kotipaikka: | Kokkola |
Titteli: | HTM |
Sähköposti: | hans.snellman@anvianet.fi |
Puhelinnumero: | 0503494638 |
https://hanssnellman.home.blog
Jäsenenä:

Hans
Snellman
Keski-Pohjanmaa
""Hasse on äänesi Keskipohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa. Olen osaava, kokenut, määrätietoinen, yhteistyökykyinen ja päättäväinen ehdokas. Minulle tärkeät eettiset ohjenuorat ja arvot ovat mm; kohtele muita kuin itse haluat tulla kohdelluksi, oikeudenmukaisuus, avoimuus, rehellisyys, nöyryys ja suvaitsevaisuus. Hasse = Sinun ehdokkaasi"."
Hej ! Nimeni on Hans Snellman, kutsumanimeltäni Hasse, ja olen Rkp:n ehdokkaana tulevissa Keskipohjanmaan hyvinvointialueen valtuustovaaleissa. Asun Kokkolassa, Öjassa. Olen naimisissa Bodilin kanssa, meillä on 3 lasta ja 9 lastenlasta. Ammatiltani olen poliisipäällystöä ja olen koko työurani aikana ollut poliisin palveluksessa. Viimeisen 30 vuoden aikana virassa ollessani toimin erilaisissa päällystö- ja johtajatehtävissä, joista 10 vuotta apulaispoliisipäällikkönä.
Olen suorittanut poliisipäällystön tutkinnon Poliisin ammattikorkeakoulussa ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Olen sosiaalinen henkilö ja minulla on kyky kuunnella. Uskallan sanoa sekä kyllä että ei ja uskallan seistä mielipiteitteni takana. Olen määrätietoinen, luova, huolehtivainen ja yhteistyöhaluinen.
Olen ehdokas, jolla on pitkä kokemus erilaisista hallinnon alueista ja luottamustehtävistä. Minulla on pitkä kokemus Kokkolan kaupunginvaltuuston, hallituksen ja monen lautakunnan työskentelystä ja päätöksenteosta. Olen pitkään ollut Möcs:in ja Soiten valtuustossa ja muutamassa muussa päättävissä elimissä. Olen K-P:n maakuntavaltuustossa ollut pitkän ajan. Sen lisäksi olen ollut monta kautta Söfukin ja Centria ammattikorkeakoulun hallituksessa. Minulla on pitkä kokemus kirkollisista luottamustehtävistä kuten useita kausia Kokkolan yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä sekä useampia kausia Porvoon hiippakuntavaltuuston jäsenenä. Olen myös ollut useita kausia Folktingetin valtuutettuna, sen hallituksen jäsenenä ja hallintovaliokunnan jäsenenä. Olen myös jäsenenä Rkp:n "Kristet samhällsansvar" elimessä.
Olen vastuuntuntoinen henkilö ja olen suuresti kiinnostunut yhteiskunnan asioista ja poliittisesta päätöksenteosta. Näillä kokemuksilla ja ominaisuuksilla asetun nöyrästi ehdokkaaksenne tulevissa Keski-Pohjnmaan hyvinvointialueen vaaleissa.
Perhe ja huvilaelämä ovat tietysti tärkeimmät asiat elämässä. Asumme huvilalla 3-4 kk ajan toukokuusta syyskuuhun saakka. Olen käytännönläheinen ihminen, askartelen aktiivisesti ja omistaudun käytännön tehtäviin. Tykkään tehdä kädelläkin töitä. Kyseinen käytännön työ on hyvä rentoutumistapa hallinnon ja päätöksenteon arjessa.
Arvoja ovat monenlaisia. Minulle tärkeitä arvoja ovat mm; oikeudenmukaisuus, avoimuus, rehellisyys ja nöyryys, usko ja laupeus, suvaitsevaisuus, ihmisten hyvyyteen uskominen, toisten hyväksyminen, Iloitseminen toisten puolesta, ystävyyssuhteiden vaaliminen, anteeksi antaminen, kiittäminen, muista ja itsestä huolehtiminen.
Hasse=Sinun ehdokkaasi vaaleissa !
Vaaliteemat
Turvallinen elämä
Taataan yksilön turvallisuutta ja perusoikeuksia, kielellisiä palveluita ja maan turvallisuutta .
Suomen hyvinvointi- ja oikeusvaltion on pystyttävä takaamaan yksilölle ja kansalaisille turvallisuutta, perusoikeuksia, kielellisiä palveluja ja maan turvallisuutta. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehostamisella viranomaisten, organisaatioiden ja eri toimijoiden taholta pystytään yhteiskunnan eri sektoreilla olennaisesti minimoimaan ja jopa ehkäisemään syrjäytymistä ja jopa ulkopuolisuutta. Tämän seurauksena pystytään olennaisiin säästöihin mm. sosiaali- ja terveyden huollossa. Rajaamalla alkoholijuomien ja huumausaineiden saatavuutta pystyttäisiin vähentämään yksilöllisiä haittavaikutuksia yksilön terveydelle.
Taattu turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että niin palolaitokselle kuin poliisilaitokselle turvataan resursseja niin, että he ovat tasapuolisesti saatavilla koko maassa ja että heidän tehtäviään pystytään hoitamaan asianmukaisesti. Niin ikään myös syyttäjänviraston ja tuomioistuinlaitoksen resursseja on turvattava. Koko ennaltaehkäisevä työ sekä yhteistyö eri viranomaisten välillä pitäisi tehostaa niin, että kaikki turvallisuutta koskevat asiat, kuten esim. törkeät ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset voitaisiin ehkäistä ja vahingolliset vaikutukset vähentää sekä pyrkiä asioiden mahdollisimman nopeaan käsittelyyn.
Näissä ja myös muissa palvelua tarjoavissa viranomaisissa kasvotusten tapahtuva asiakaspalvelu pitäisi voida turvata.
Luonnollinen osa yksilön turvallisuutta on että yksilön perusluonteinen vapaus- ja oikeudet otetaan huomioon julkisessa hallinnossa ja palvelualueissa. Tähän kuuluu myös kielellinen palvelu.
Jotta voimme turvata kansalaisten perustuslainmukaisia oikeuksia nyt ja tulevaisuudessa koskien kieliä, kulttuuria ja identiteettiä, on kertakaikkisen välttämätöntä tavoitella sitä, että myös tulevaisuudessa olisi hallintoja, missä ruotsinkieli on hallintokielenä. Kun eri julkisissa hallintoalueissa tapahtuu rakenteellisia muutoksia, pitää valmistelussa ja päätöksenteossa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kielelliset palvelut eri sektoreilla toimivat kaikin puolin tasavertaisesti sekä ruotsinkielisille että suomenkielisille asukkaille.
Ikääntyviä ihmisiä on rohkaistava ja heille on annettava neuvoja ja tukea tavalla joka antaa heille mahdollisuuden kehittyä ikääntyessään. Tämä on tehtävä tavalla joka saa heidät tuntemaan itsensä turvalliseksi ja joka tekee mahdolliseksi asua kotona mahdollisimman pitkään. Vanhustenhoidon, kotihoidon ja kotisairaanhoidon hyvää tasoa on turvattava. Takuu-eläkkeen on oltava sitä luokkaa, että se turvaa kohtuullisen toimeentulon myös ikääntyville ihmisille.
Turvallisuus isommasta näkökulmasta katsottuna merkitsee, että Suomi kansakuntana tehostaa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä ja toimii aktiivisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Pohjoismaisella, eurooppalaisella, Atlantin ylittävällä ja globaalisella tasolla olemme vahvempia ja menestyksellisempiä kuin mikä tahansa yksittäinen maa.
Korkeatasoinen erikoissairaanhoito
Toiminnot ja resurssit sopeutettava taloudellisiin raameihin. Hoidon tulee olla laadukasta ja kustannustehokasta. Jatkuvat muutokset sosiaali- ja terveydenhoidon alueella vaativat prosessien jatkuvaa tarkastelua sekä hallinnossa että operatiivisella tasolla. Osallistuvalla johtajuudella, niin päättäjät kuin virkamiesjohto ja henkilöstö aikaansaavat tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Arvostettu ja osaava henkilöstö muodostaa toiminnan strategisen painopisteen ja perustan.
Yhteistyö hyvinvointialueiden kesken on kehitettävä: Suurin ongelma hyvinvointialueilla on hallinnolliset rajat, jotka monessa vaikuttavat yhteistoimintaan ja yhteiskunnan resurssien, kompetenssin ja asiantuntijuuden järkevään käyttöön ja palveluiden saatavuuteen ja valinnanvapauteen hyvinvointialueiden potilaille/asiakkaille.
Ongelmien vähentämiseksi ollan jo tiettävästi ministeriötasolla ja julkisuudessa käyty keskusteluja hyvinvointialueiden vähentämisestä lähitulevaisuudessa. En välttämättä näkisi sitä kielteisenä asiana jos valtiovalta päättäisi vähentää hyvinvointialueiden määrät. Nykyisestä kolmesta K-P:n, Pohjanmaan ja E-P:n hyvinvointialueista tulisi yksi alue, jossa yksi hallinto, yksi johto ja nykyiset alueelliset operatiiviset vastuut. Muutos toisi säästöä ja lisäisi henkilöresursseja ruohojuurotasolle missä tarve on ilmeinen.
Perusterveydenhuollon palveluja on vahvistettava ja ennaltaehkäisevä työ asetettava etusijalle. Erikoissairaanhoitoa ylläpidetään vahvalla päivystyksellisellä keskussairaalalla sektoreineen. Kaikkien terveydenhuollon palvelujen tulee olla potilas-/yksilölähtöisiä, joissa toteutuu valinnanvapaus hyvinvointialueiden välillä ja perustuslailliset kielelliset oikeudet. Palvelut tulee sovittaa katkeamattomiksi hoitoketjuiksi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
Suuri kysymys on, miten meidän tulevaisuudessa tulee rahoittaa vanhustenhoitoa vanhenevalla väestöllä ja suhteellisesti vähemmällä henkilömäärällä vaativassa työssä. Tämä tulee vaatimaan uusajattelua monella alalla. Minun silmissäni julkisen ja yksityisen hoitoalan kilpailun kautta syntyvää dynamiikka tulee edistämään kehitystä. Julkinen hoito-ala takaa vakautta ja turvallisuutta sekä potilaille että työntekijöille, mutta kilpailun puuttuessa on stagnaation riski olemassa. Yksityinen sektori tuo mukanansa paljon uutta ja edellyttää tiettyä voittoa investoidulle pääomalle. On helposti ajateltavissa, että yksityinen hoitoyksikkö valitsee kannattavimman vaihtoehdon ja poimii ns. "rusinat pullasta".
Mutta näin yksinkertaisesti asiat eivät kuitenkaan ole. Yksityiset toimijat kouluttavat työntekijöitään ja tuovat mukanansa uusia ajattelutapoja sekä potilaiden kohtaamismetodeita joista moni voi ottaa oppia. Tulevien vuosien mukanaan tuomien lisääntyvien haasteiden seurauksena tarvitaan terveellistä yhteistoimintaa julkisen ja yksityisen sektorin välillä viedäksemme kehitystä eteenpäin.
Hyvä esimerkki uusajattelusta on valyioneuvoston päätös siitä, että tietty osa käyntikustannuksista yksityisessä lääkärinvastaanotoissa maksetaan julkisilla varoilla. Tietyssä tapauksissa on tarkoituksenmukaista että maksetaan julkisilla rahoilla kun pyritään purkamaan perusterveyden hoitojonoja julkisen terveydenhuollssa. Toimenpiteellä kevennättäisiin hyvinvointialueiden taakka. (valtioneuvoston päätös jo olemassa).
Turvallinen vanhustenhoito
Ajan vaatimukset vanhustenhuollossa
Yksityisellä vanhustenhoitoalalla havaitut puutteet aiheuttivat vilkasta keskustelua jossa nostettiin esille tärkeitä hoitoon liittyviä priorisointeja ajassamme.
Suuri kysymys on, miten meidän tulevaisuudessa tulee rahoittaa vanhustenhoitoa vanhenevalla väestöllä ja suhteellisesti vähemmällä henkilömäärällä vaativassa työssä. Tämä tulee vaatimaan uusajattelua monella alalla. Tarve vanhusten palveluasumispaikoista (24/7) on jatkuva. Väestö vanhenee ja tarve sen kuin vain kasvaa. Ongelma on niin laaja, että tarvitaan konkreettisia johdonmukaisia päätöksiä ja toimenpiteitä. Kun on kyse ruotsinkielisten palveluista ja palveluasumisen puutteesta vanhustenhoidossa, niin olisi syytä aloittaa kiireelliset keskustelut ja neuvottelut Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden hallitusten kesken, jossa agendalla olisi yhteistoiminta vanhusten palveluasumisen, -hoidon ja -hoivan järjestelyissä.
Vanhusten hoivassa/hoidossa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Tietyissä tapauksissa voidaan kotikäyntien sijaan käyttää etäpalveluja. Näiden palvelumuotojen kautta turvataan myös henkilökohtaista palvelua hyvinvointialueen asiantuntijoiden avulla ja toimesta. Nämä etäpalvelut ovat hyviä täydennyksiä henkilökohtaisiin käynteihin. Siitä huolimatta on muistettava, että henkilökohtainen kontakti, sosiaalinen kanssakäyminen luo turvallisuutta kotona asuville asiakkaille, joilla on hoito ja hoivatarvetta. Vanhusten hoidossa voidaan nykyään kotikäyntien sijaan tietyissä tapauksissa käyttää etäpalveluita. Näiden palvelumuotojen kautta turvataan myös henkilökohtaista palvelua hyvinvointialueen asiantuntijoiden avulla ja toimesta. Nämä etäpalvelut ovat hyviä täydennyksiä henkilökohtaisiin käynteihin. Siitä huolimatta on muistettava, että henkilökohtainen kontakti, sosiaalinen kanssakäyminen luo turvallisuutta kotona asuville asiakkaille, joilla on hoito ja hoivatarvetta.
Minun silmissäni julkisen ja yksityisen hoitoalan kilpailun kautta syntyvää dynamiikka tulee edistämään kehitystä.
Yhtenä esimerkkinä mainittakoon kielellinen palvelu, tässä meidän tapauksessa ruotsin kieltä pääasiassa käyttävä suomenkielisessä ympäristössä tai päinvastoin, kun yksityinen toimija pystyy kohtaamaan potilaita sillä kielellä jota he mieluummin puhuvat. Ei kestä pitkään, ennen kuin huhu leviää ja suhtautuminen vähemmistökieleen muuttuu myös julkisissa hoitolaitoksissa.
Julkinen hoito-ala takaa vakautta ja turvallisuutta sekä potilaille että työntekijöille, mutta kilpailun puuttuessa on stagnaation riski olemassa.
Yksityinen sektori tuo mukanansa paljon uutta ja edellyttää tiettyä voittoa investoidulle pääomalle. On helposti ajateltavissa, että yksityinen hoitoyksikkö valitsee kannattavimman vaihtoehdon ja poimii ns. "rusinat pullasta". Mutta näin yksinkertaisesti asiat eivät kuitenkaan ole. Yksityiset toimijat kouluttavat työntekijöitään ja tuovat mukanansa uusia ajattelutapoja sekä potilaiden kohtaamismetodeita joista moni voi ottaa oppia.
Tulevien vuosien mukanaan tuomien lisääntyvien haasteiden seurauksena tarvitaan terveellistä yhteistoimintaa julkisen ja yksityisen sektorin välillä viedäksemme kehitystä eteenpäin.
Tämä edellyttää kuitenkin dynaamista ja demokraattista yhteiskuntaa, jossa on läpinäkyvä ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntö. Hankinnat ja kilpailutukset on oltava oikeudenmukaisia, joissa huomioidaan alueelliset toimijat jo olemassa olevine kiinteistöineen sekä heidän jo olemassa oleva side paikalliseen yhteiskuntaan
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 13
Digitaaliset ja mobiilipalvelut ovat myös lähipalveluja.
Näiden palveluiden kautta tarjotaan myös henkilökohtaista palvelua hyvinvointialueen asiantuntijoiden avulla. Nämä palvelut ovat hyviä vaihtoehtoja henkilökohtaisiin käynteihin palvelupisteissä.
2 / 13
On tärkeää, että Soiten henkilöstö pystyy palvelemaan myös ruotsiksi, vaikka vain noin 9 % väestöstä on ruotsinkielisiä.
Perustuslain, kielilain ja muiden normien ja säädösten mukainen kansalaisoikeus, joka on turvattava
3 / 13
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
Palvelut tehostuu ja niiden saavutettavuus paranee
4 / 13
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
Nopeita tehokkaita ennalta estäviä toimia vähentävät muu hoidon tarvetta ja sen myötä kustannukset minimoidaan
5 / 13
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
Antaa turvallisuutta potilaalle ja hoidon laatu paranee samalla kuin prosessit nopeutuvat.
6 / 13
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Huutavan lääkäripulan tilanteissa \"vuokralääkäri\" voi olla vaihtoehtona. Onnistuneen rekrytoinnin kautta on pyrittävä minimoimaan vuokralääkärien käyttöä.
7 / 13
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
Konkreettinen huoneistojen tarve on ratkaiseva perustelu päätöksenteossa
8 / 13
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
On vaihtoehto monen muun kanssa
9 / 13
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Kyllä, mikäli muita vaohtoehtoisia ratkaisuja ei ole käytettävissä kustannustehokkuuden ja hoidon laadun saavuttamiseksi.
10 / 13
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
Resurssit sopeutettava todettuun tarpeeseen. Tarpeiden kokonaisarviointi ja priorisointi ratkaiseva tekijä resurssijaon yhteydessä eri sektoreille
11 / 13
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja pitää saada hoitoa kun tarvetta on
12 / 13
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
Mainitut koulutustarpeet sisältyy jo nykyisissä peruskoulutuksissa, ammattikoulutuksissa ja työpaikkakoulutuksissa ja on itsessä itseselvyys.
13 / 13
Jos voisit antaa tulevalle poliittiselle johtajallesi supervoiman, mikä se olisi?
Hanki viisautta, se on parempaa kuin kulta, hanki ymmärrystä, se on kalliimpaa kuin hopea