| Nimi: | Hans Snellman |
| Syntymävuosi: | 1955 |
| Kunta/Kaupunki: |
Kokkola |
| Kotipaikka: | Kokkola |
| Titteli: | HTM |
| Sähköposti: | hans.snellman@anvianet.fi |
| Puhelinnumero: | 0503494638 |
https://hanssnellman.home.blog
Jäsenenä:
Hans
Snellman
Kokkola
"Hasse on sinun äänesi Kokkolan kaupunginvaltuustossa. Olen osaava, kokenut, määrätietoinen, yhteistyökykyinen ja päättäväinen ehdokas. Hasse on turvallinen vaihtoehto vaaleissa. Hasse = Sinun ehdokkaasi"."
Hej ! Nimeni on Hans Snellman, kutsumanimeltäni Hasse, ja olen Rkp:n ehdokkaana tulevissa Kokkolan valtuustovaaleissa. Asun Kokkolassa, Öjassa. Olen naimisissa Bodilin kanssa, meillä on 3 lasta ja 9 lastenlasta. Ammatiltani olen poliisipäällystöä ja olen koko työurani aikana ollut poliisin palveluksessa. Viimeisen 30 vuoden aikana virassa ollessani toimin erilaisissa päällystö- ja johtajatehtävissä, joista 10 vuotta apulaispoliisipäällikkönä.
Olen suorittanut poliisipäällystön tutkinnon Poliisin ammattikorkeakoulussa ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Olen sosiaalinen henkilö ja minulla on kyky kuunnella. Uskallan sanoa sekä kyllä että ei ja uskallan seistä mielipiteitteni takana. Olen määrätietoinen, luova, huolehtivainen ja yhteistyöhaluinen.
Olen ehdokas, jolla on pitkä kokemus erilaisista hallinnon alueista ja luottamustehtävistä. Minulla on pitkä kokemus Kokkolan kaupunginvaltuuston, hallituksen ja monen lautakunnan työskentelystä ja päätöksenteosta. Olen pitkään ollut Möcs:in ja Soiten valtuustossa ja muutamassa muussa päättävissä elimissä. Olen K-P:n maakuntavaltuustossa ollut pitkän ajan. Sen lisäksi olen ollut monta kautta Söfukin ja Centria ammattikorkeakoulun hallituksessa. Minulla on pitkä kokemus kirkollisista luottamustehtävistä kuten useita kausia Kokkolan yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä sekä useampia kausia Porvoon hiippakuntavaltuuston jäsenenä. Olen myös ollut useita kausia Folktingetin valtuutettuna, sen hallituksen jäsenenä ja hallintovaliokunnan jäsenenä. Olen myös jäsenenä Rkp:n "Kristet samhällsansvar" elimessä.
Olen vastuuntuntoinen henkilö ja olen suuresti kiinnostunut yhteiskunnan asioista ja poliittisesta päätöksenteosta. Näillä kokemuksilla ja ominaisuuksilla asetun nöyrästi ehdokkaaksenne tulevissa kaupunginvaltuuston vaaleissa.
Perhe ja huvilaelämä ovat tietysti tärkeimmät asiat elämässä. Asumme huvilalla 3-4 kk ajan toukokuusta syyskuuhun saakka. Olen käytännönläheinen ihminen, askartelen aktiivisesti ja omistaudun käytännön tehtäviin. Tykkään tehdä kädelläkin töitä. Kyseinen käytännön työ on hyvä rentoutumistapa hallinnon ja päätöksenteon arjessa.
Arvoja ovat monenlaisia. Minulle tärkeitä arvoja ovat mm; oikeudenmukaisuus, avoimuus, rehellisyys ja nöyryys, usko ja laupeus, suvaitsevaisuus, ihmisten hyvyyteen uskominen, toisten hyväksyminen, Iloitseminen toisten puolesta, ystävyyssuhteiden vaaliminen, anteeksi antaminen, kiittäminen, muista ja itsestä huolehtiminen.
Hasse=Sinun ehdokkaasi vaaleissa !
Vaaliteemat
Hyvinvoivat asukkaat
Hyvinvointi varmistetaan laadukkaalla koulutuksella kaikilla tasoilla, turvatulla toimeentulolla lapsiperheille, eläkeläisille ja vähävaraisille, tehokkailla ennaltaehkäisevällä toimenpiteillä ja laadukkaalla yksilöläheisellä, sosiaali- terveys- ja sairaanhoidolla sekä asiakaskeskeisellä vanhustenhuollolla.
Hyvinvoiva kansa ja hyvinvointi ovat riippuvaisia monista eri seikoista yhteiskunnassa. Edellä mainitun työn ja turvatun toimentulon yrittämisen lisäksi myös koulutus, terveydenhuolto, kulttuuri ja urheilu sekä hyvin laajennettu infrastruktuuri ovat sellaisia alueita, jotka käsi kädessä luovat edellytyksiä hyvinvoinnille sekä henkilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Hyvinvoinnin yksi tukipilari koostuu turvatusta koulutuksesta joka tasolla, varhaiskasvatuksesta peruskouluun, ammattikoulutuksesta korkeakoulukoulutukseen. Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistävä kaikilla mainituilla opintopoluilla mahdollisimman tehokkaasti, jotta saadaan luotua parhaimmat edellytykset nopeaan ja tehokkaaseen kotouttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Yrittäjyys ja työnteko, opinnot ja ammattipätevyys synnyttävät työpaikkoja, palkkaa ja verotuloja. Nämä taas turvaavat ja luovat edellytyksiä hyvinvoinnille meille kaikille ja turvaavat toimeentulon ja elannon ei ainoastaan lapsiperheille vaan myös eläkeläisille ja vähävaraisille.
Saavutettua hyvinvointia pitää huoltaa ja hoitaa. Tämä tapahtuu tehokkailla ennaltaehkäisevillä panoksilla ja laadullisesti ihmisläheisellä sosiaali- ja terveyshuollolla sekä asiakaskeskitetyllä vanhusten hoidolla. Ajan vaatimus vanhusten hoidolle vaatii uusajattelua. Mielestäni tätä pystyy kilpailuttamaan siltä osin kuin se onnistuu vaarantamatta yksilön oikeutta laadulliseen hoitoon. Kilpailuttamisen pitää perustua perusteelliseen selvitykseen ja taloudellisten näkökulmien analyysiin sekä laadullisiin tuloksiin yksilötasolla. Julkisen ja yksityisen hoidon välillä syntyneen kilpailun dynamiikan tulee edistämään kehitystä. Terve vuorovaikutus julkisen ja yksityisen sektorin välillä ajaa kehitystä eteenpäin. Tämä edellyttää kuitenkin dynaamisen ja demokraattisen yhteiskunnan sekä tarkoituksenmukaisen lainsäädännön. Hankintojen ja kilpailuttamisen on oltava oikeudenmukaista ja niiden tulee ottaa huomioon paikalliset toimijat, joilla on olemassa olevia kiinteistöjä ja ovat ankkuroituneet alueelliseen yhteisöön.
Meidän tulee puolustaa pohjoista hyvinvointiyhteiskuntaamme sekä kaikkien oikeutta samankaltaisiin mahdollisuuksiin. Meidän pitää panostaa koulutukseen, tasa-arvoiseen hoitoon ja huolenpitoon sekä kannustavaan sosiaaliturvaan, joka takaa kaikille kohtuullisen toimeentulon.
Paras koulu
Koulutus, lapset, nuoret ja perheet:
Koulutus on yksi vakauden vahvimmista tukipilareista. Kaikilla oppilailla on oltava oikeus opiskella terveessä koulussa ja saada opetusta äidinkielellään pätevien opettajien toimesta. Sinun on voitava luottaa siihen, että sinulla perhetaustastasi riippumatta on mahdollisuus korkeakouluopintoihin.
Sinulla on myös oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen, jotta voit saada uuden työn itsellesi. Turvallista on tietää, että turvataan hyvän oppilashuollon ja monipuolisen tuen saatavuus koko oppimispolun aikana. Erityisopettajia, kuraattoreita ja psykologeja on oltava käytettävissä jo varhaiskasvatuksessa.
Sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset opetusyksiköt varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta yliopistoihin saakka ovat tärkeimpiä "opinahjojamme", meidän turvamme. Ilman näitä meillä i ole mahdollisuuksia rekrytoida oppilaita opiskelemaan, teollisuudelle, kaupanalalle, elinkeinoelämälle, terveydenhoidolle, vanhustenhuoltoon ja julkisen sektorin palvelutuottajille kuten kunnille ja valtiolle (poliisiviranomaisille, oikeuslaitoksille jne.).
Varhaiskasvatuksen luokkien (ryhmien) ja peruskoulun alempien luokkien on oltava turvallisia ja viihtyisä, joissa läheinen yhteistyö kodin ja koulun välillä toimii. Peruskoulussa tulee jatko-opiskelujen perusteet opetella, toisin sanoen oppilaat on ensikädessä opetettava kirjoittamaan, lukemaan, laskemaan kuin myös sosiaalista käyttäytymistä. Useimmat peruskoulun oppilaat pärjäävät hyvin, jopa paremmin kuin hyvin, ja voivat 9 vuoden jälkeen jatkaa opintojaan toiselle asteelle. Valitettavasti erään Pisa-tutkimusraportin mukaan noin 10 % oppilaista ei omaa riittäviä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitoja jatko-opintoja varten. Tähän pitää lisäresursseja panostaa syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden estämiseksi. Jopa varhaiskasvatuksen aikana on panostettava ennalta ehkäisevään työhön ja tuettava lapsia ja vanhempia siellä missä tarvetta on. Paljon tehdään tämän asian osalta ja äsken julkaistun raportin mukaan näyttäisi siltä, että trendi on saatu taitettua, mutta työtä on jatkettava koska tuhannet nuoret tarvitsevat yhä tuke ja apua.
Rkp haluaa tehdä työtä yhdessä kaikilla tasoilla ja se ei ole ollenkaan huono slogaani. Kun on kyse vaalipiirimme seutukuntien koulutuksesta ja kouluista niin meillä olisi paljon voitettavaa toisen asteen yhteistyöllä sekä suomen- että ruotsinkielisten koulutuksen kohdalla. Toisen asteen hyvä yhteistyö lukioiden ja ammattikoulujen välillä suosii elinkeinoelämää ja teollisuustoimintaa seutukunnissa. Monet kurssit räätälöidään elinkeinoelämän toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Lukioissa voitaisiin kehittää kansalaisopistojen kanssa tehtävää yhteistyötä valinnanvapaan kurssitarjonnan, jatkokoulutuksen ja opettajavaihtojen osalta jne. Vapaan sivistystyön eli kansalaisopistojen, aikuisopistojen, työväenopistojen ja kansankorkeakoulujen toimintaedellytykset on turvattava laajennetun yhteistyön kautta. Jatkuvan oppimisen edistämiseksi – rahoituspohjaa on laajennettava. Kolmikantayhteistyössä olisi laadittava malli, jossa työnantaja ja –tekijä sekä koulutusta tarvitseva osallistuvat rahoitukseen.
Huolimatta digitalisoinnin rajusta kehityksestä koulumaailmassa, niin oppilaiden mahdollisuudella lähiopiskeluun (lähiopetustakuu) on oleellinen merkitys, kun on kyse yllä mainittujen lasten ja opiskelijoiden turvallisuuden takaamisesta kaikilla tasoilla.
Toisen asteen koulutuksen ohelle niin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö ja opetuspolku on samalla tavalla merkittävä tekijä, jotta tulevaisuudessa voidaan taata koulutustarpeet ja työvoiman saatavuus korkeakoulututkinnoilla. Mahdollisuudet jatkokouluttamiseen työssä on kehitettävä siten, että niin monen aikuisen kuin mahdollista olisi mahdollisuuksia opetuspolun kautta edetä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin.
Maahanmuuttajien koulutus on integroitava yllä mainittuihin opetuspolkuihin niin tehokkaasti kuin mahdollista, jotta sen kautta luotaisiin parhaimmat edellytykset nopeaan ja tehokkaaseen kotouttamiseen Suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneelle on myönnettävä automaattisesti työ- ja oleskelulupa, mikäli myöntämisen edellytykset muuten siihen ovat olemassa. Tämä helpottaisi tietyltä osin työvoimapulan ongelmiin tietyillä aloilla.
Suomen menestys perustuu koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Sitä meidän nuoriso tarvitsee, aikuisopintoja suorittavat ja tietysti me kaikki, yhteiskuntamme ollessa jatkuvassa muutoksessa ja ilmeinen tarve jatkuvaan oppimiseen.
Talous ja elinkeinoelämä
Menestyksellinen työ- ja elinkeinopolitiikka taloudellisine kasvuineen ja korkeine työllisyyksineen edellyttää vastuullista, kestävää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Ainoastaan kestävä kasvu ja korkea työllisyys voi taata hyvinvointiyhteiskuntamme sekä nyt että pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on työllisyysasteen 75 % ylitys. Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Teollisuudessa tehdään parhaillaan laajoja suunnitelmia suurilla tulevaisuuden investoinneilla, jotka puolestaan tuovat elinvoimaa, lisää työpaikkoja, verotuloja ja vaurautta. Lainsäädännön on yritystoiminnan vaikeuttamisen sijasta tuettava yrittämistä.
Verotuksen pitäisi toisaalta kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon. Tulovero on pidettävä sellaisella tasolla, että se kannustaa työntekoon ja yhteisövero niin ikään on pidettävä sellaisella tasolla, että se edistää yrittäjyyttä. Perheyrittäjyyteen on kannustettava luopumalla perintö- ja lahjaveroista sukupolvenvaihdoksissa.
Tulevaisuuden työvoiman puutteeseen voidaan ja pitääkin puuttua ryhtymällä toimenpiteisiin perhepoliittisilla päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka antavat nuorille lapsiperheille mahdollisuudet hankkia lisää lapsia. Tämä ei kuitenkaan yksinomaan riitä, vaan se edellyttää myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan erityisesti kaupan, elinkeinon, maaviljelyn, teollisuuden ja sairaanhoidon piireissä. Suomessa ammattikoulutuksen tai korkeakoulusivistyksen suorittaneille maahanmuuttajille, on viipymättä myönnettävä työ- ja oleskelulupa edellytysten niiden myöntämiselle muutoin täyttyessä. Tämä täyttäisi osittain tiettyjen sektoreiden työvoimatarpeen.
Konkreettisena toimenpiteenä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimapulan vähentämiseksi on yhteistyön tehostaminen koulutuslaitosten, työnantajien, yksityisten työvoimatoimistojen ja työllisyyslautakunnan välillä, jotta avoimet virat ja työnhakijat paremmin kohtaisivat toisensa.
Ehdokkaan vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Kunnan nykyinen linjaus yksityisteiden kunnossapidosta vastaa asukkaiden tarpeita.
Kaupungin linjaus on epäoikeudenmukainen ja asettavat kaupunkilaisia veronmaksajina eri asemaan johtuen siitä, asuvatko he keskustassa, sen ulkopuolella tai maaseudulla. Aloite uudesta selvityksestä ja tioimenpiteistä on jätetty kaupungille edellisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa.
2 / 14
Ruotsin kielellä on luonnollinen rooli ja vahva asema kunnassa.
Perustuslaillinen oikeus. Kaikissa hallinnonalueissa pitää valmistelussa ja päätöksenteossa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kielelliset palvelut eri sektoreilla toimivat kaikin puolin tasavertaisesti sekä ruotsinkielisille että suomenkielisille asukkaille.
3 / 14
Kunnan on jatkossakin toimittava aktiivisesti houkutellakseen uusia yrityksiä ja lisää työvoimaa.
Menestyksellinen työ- ja elinkeinopolitiikka taloudellisine kasvuineen ja korkeine työllisyyksineen edellyttää vastuullista, kestävää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Ainoastaan kestävä kasvu ja korkea työllisyys voi taata hyvinvointiyhteiskuntamme sekä nyt että pitkällä tähtäimellä
4 / 14
Varhaiskasvatuksen tulee olla maksutonta kaikille.
Kaikilla lapsilla pitää olla samat perusedellytykset kasvatuksessa. Jo varhaiskasvatuksessa pitää primäärinen ennalta estävä panostus tehdä tukeakseen niitä lapsia ja vanhempia joilla on sitä tarvetta.
5 / 14
Koulujen tulisi priorisoida perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan.
Molemmat vaihtoehdot tarvitaan. Digitaaliset opetusvälineet ovat yleensä nopeammin ja helpommin saavutettavissa. Kirjat taas edistävät lasten kiinnostusta lukea kirjoja.
6 / 14
Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on panostaa urheilutiloihin ja liikuntamahdollisuuksiin.
Hyvinvoiva kansa ja hyvinvointi ovat riippuvaisia monista eri seikoista yhteiskunnassa. Muutama näistä on urheilu ja liikuntamahdollisuuksia ja siihen liittyvä infrastruktuuri, jotka luovat edellytyksiä hyvinvoinnille sekä henkilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
7 / 14
On tärkeää tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan.
Kulttuuritoiminta on tärkeä elementti meidän identiteettissämme. Tarve tietysti vaihtelee kaupungin eri alueilla. Aktiivisia vapaehtoisia ja toimijoita rikastuttaa kulttuurimme ja kaupungilla on velvollisuus tukea näitä toiminnoissaan.
8 / 14
Kunnan tulee ottaa käyttöön tai kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kunta käyttää varojaan niin sanotun osallistuvan budjetoinnin avulla.
Positiivinen asia, jota kannatetaan. Menettely toisi mukanaan lisätty yhteistoiminta kaupungin asukkaiden ja kaupungin päättäjien kesken ja kokemus osallisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon. Hyvinvointialueella on hyviä kokemuksia menettelystä.
9 / 14
Kunnan tulee panostaa joukkoliikenteeseen.
Kaupungin liikenneverkko, julkinen liikenne ja liikenneyhteydet on kehitettävä kokonaisuutena kaupungin liikennesuunnitelman, Keski-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen tie- ja liikennesuunnitelmien mukaisesti.
10 / 14
Tulisi olla mahdollista olla asukas useammassa kuin yhdessä kunnassa esimerkiksi digitaalisen kuntalaisuuden kautta.
Mielenkiintoinen vaihtoehto ja ensimmäinen askel, joka kannattaisi selvittää tulevaisuutta ajatellen ja mahdollisesti implementoida, jos tahdotaan mahdollistaa, että henkilö on kirjoilla kahdella paikkakunnalla. Esim. E-kunnanasukas paikkakunnalla, jossa vapaa-ajanasunto sijaitsee.
11 / 14
Kunnan tulee paremmin mahdollistaa uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, laajentaminen.
Positiivisia ympäristöä parannettavia vaihtoehtoja jotka samanaikaisesti täydentää sähkön saantia
12 / 14
Kunnan tulee monipuolistaa asumismuotoja kaavoituksessa nykyiseen verrattuna.
Erilaisia asumismuotoja on huomioitava suunnittelussa. Lähistö ja ympäristö, sosiaaliset tarpeet, teollisuuden, elinkeinoelämän ja maanviljelyn kehitys tarpeineen ja kaupungin pitkäntähtäimen kehitys on huomioitava kokonaisuutena suunnittelussa
13 / 14
Kunnan tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi.
Avoimuus ja läpinäkyvyys päätöksenteossa on yksi tärkeimmistä peruspilareista demokraattisessa yhteiskunnassa
14 / 14
Jos voisit antaa tulevalle poliittiselle johtajallesi supervoiman, mikä se olisi?
Hanki viisautta, se on parempaa kuin kulta, hanki ymmärrystä, se on kalliimpaa kuin hopea