Christoffer
Hällfors

On selvää, että Porvoon sairaala ei tällä hetkellä ole täysin saavutettavissa koko Itä-Uudellemaalle, ja se olisi paremmin saavutettavissa Kuninkaanportissa. Lisäksi näemme, että nykyiset sairaalarakennukset alkavat olla kuluneita, ja olisi jo aika saada uudet, tarkoituksenmukaiset tilat terveydenhuollolle Itä-Uudellamaalla – ja Kuninkaanportti sijaitsee alueen keskeisellä paikalla.

Abortit ovat kalliita, ja THL:n tutkimuksen mukaan paras tapa välttää abortteja tai ei-toivottuja raskauksia on ennaltaehkäisy. Ei-toivotut tai suunnittelemattomat raskaudet voivat myös olla yhteiskunnalle kalliita.

Tarvitsemme perusterveydenhuollon palveluja koko hyvinvointialueella, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että terveyskeskukset säilytetään myös pienissä kunnissamme. Ei ole yhteiskunnalle halvempaa, että ihmiset joutuvat ajamaan pitkiä matkoja sairaina saadakseen hoitoa.

Liikkuvat palvelut voivat parantaa hoidon saatavuutta ja toimivat hyvänä täydentävänä palveluna niille, jotka voivat hyödyntää niitä. Se ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista, mutta jos voimme tarjota hoitoa tällä tavalla, se on tehokkaampaa sekä potilaalle että koko alueelle.

On vaikea päätös vähentää resursseja muusta hoidosta, mutta meidän on lisättävä panostuksia ennaltaehkäisevään hoitoon. Satsaamalla ennaltaehkäisevään hoitoon voimme vähentää kalleimpien hoitomuotojen tarvetta, kun ihmiset voivat yleisesti paremmin.

Meidän on palattava omalääkärijärjestelmään – tai paremminkin lääkäreistä ja hoitajista koostuvaan tiimiin, joka huolehtii potilaista. Tämä voi hetkittäin vaatia enemmän järjestelmältä, mutta pitkällä aikavälillä, kun lääkärien ja hoitajien tiimit tuntevat potilaan ja hänen yksilölliset hoitotarpeensa, se luo turvallisemman ja paremman hoitojärjestelmän. Anonyymit ja tuntemattomat hoitajat eivät tuo turvallisuuden tunnetta hoitoon.

Ymmärrän ongelman vuokralääkäreiden kanssa, ja olisi helppo sanoa, että niiden käyttö tulisi kieltää. Mutta kun otetaan huomioon alueen ja yleisesti koko maan lääkäripula, en usko, että pärjäisimme ilman vuokralääkäreitä. Voisimme ehkä pyrkiä vähitellen vähentämään vuokralääkärien käyttöä, mutta se vaatisi määrätietoista työtä sekä johdonmukaista työnjohtoa ja työvoimasuunnittelua, jotta tavoite saavutettaisiin. Tällä hetkellä yksityinen sektori tarjoaa lääkäreille huomattavasti paremman mahdollisuuden suunnitella omaa arkeaan, ja siksi on ymmärrettävää, että monet lääkärit hakeutuvat sinne. Julkisella puolella työnohjaus on vähintäänkin puutteellista.

Toivon, että Itä-Uudellamaalla on riittävästi turvakotipaikkoja, ja jos niitä tarvitaan lisää, meidän on tietenkin varmistettava, että ne järjestetään. Nämä paikat ovat elintärkeitä väkivaltaa kokeville henkilöille.

Pitkät hoitojonot ovat merkittävä ongelma hyvinvointialueella, ja meidän on hyödynnettävä kaikkia keinoja jonojen lyhentämiseksi. Palvelusetelit tarjoavat asukkaille mahdollisuuden päästä hoitoon nopeammin yksityisten palveluntarjoajien kautta, kun julkisen puolen jonot ovat liian pitkät. Palveluseteleiden käytön lisääminen varmistaa, että useammat ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajallaan, mikä parantaa sekä yksilön hyvinvointia että keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Tämä on joustava ratkaisu, joka yhdistää hoidon saatavuuden ja potilaan valinnanvapauden.

On olemassa muita tapoja säästää rahaa ja parantaa hoidon laatua kuin keskittämällä terveydenhuoltoa. Liiallinen keskittäminen voi heikentää palvelujen saavutettavuutta erityisesti pienissä kunnissa, mikä voi johtaa eriarvoisuuteen hoitoon pääsyssä. Meidän tulee sen sijaan keskittyä paikallisten palveluiden kehittämiseen ja tehostamiseen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen sekä eri hoitoyksiköiden yhteistyön vahvistamiseen. Hoidon tulee olla lähellä ihmisiä ja kaikkien saavutettavissa, ei ainoastaan suurissa yksiköissä.

Meidän on pyrittävä vaikuttamaan valtiovaltaan, jotta alueemme saa oikeudenmukaisen osuutensa resursseista, sillä meillä on erityisiä riskejä – kuten Hästholmenin ydinvoimala, Kilpilahden öljynjalostamo, Bastukärretin logiistiikkakeskus sekä kaksi suurta valtaväylää, jotka vaativat pelastuspalveluilta erityistä valmiutta. Viime vuosina olemme panostaneet paljon pelastuspalveluihin, muun muassa uusimalla useita paloasemia, mikä on hyvä asia. Nyt meidän on keskityttävä ylläpitämään valmiutta, mutta valitettavasti ylimääräisiä resursseja ei voida ottaa muilta sektoreilta. Siksi tarvittavat resurssit on löydettävä pelastuspalveluiden omasta budjetista.

On suuri riski koko yhteiskunnalle, jos jätämme ihmiset ilman hoitoa. Lisäksi pitkällä aikavälillä se tulee kalliimmaksi, jos he joutuvat turvautumaan päivystykseen sairauksiin, jotka olisi voitu hoitaa jo aiemmin. Terveydenhuolto on tarkoitettu huolehtimaan sairaista, ja sen tulee koskea kaikkia – riippumatta heidän asemastaan.

On tärkeää, että hoitohenkilöstöllä on tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, jotta he voivat kohdata näihin vähemmistöihin kuuluvat potilaat ammattimaisesti ja kunnioittavasti. Samalla meidän on käytettävä resurssit harkiten, erityisesti tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kovilla. Jos resursseja on niukasti, ne tulisi ensisijaisesti kohdentaa perus- ja kiireellisen hoidon varmistamiseen kaikille potilaille. Koulutus näistä asioista on arvokasta, mutta sen ei tulisi tapahtua keskeisen hoitotyön kustannuksella.