| Nimi: | Laura Finne-Elonen |
| Syntymävuosi: | 1943 |
| Kunta/Kaupunki: |
Helsinki |
| Kotipaikka: | Helsinki, Töölö |
| Titteli: | Lääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri |
| Sähköposti: | laura.finne@fimnet.fi |
| Puhelinnumero: | 0400818701 |
Jäsenenä:
Laura
Finne-Elonen
Helsinki
"Tule mukaan kehittämään Helsinkiä yli kieli- ja kulttuurirajojen toimivaksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi kaupungiksi!"
Olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Koulutukseltani
olen lääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri ja toiminut Sipoon terveyskeskuksessa potilasvastaanotolla, lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Sipoossa asuessani toimin kolme kautta kunnanvaltuustossa ja kulttuuri- ja sivístyslautakunnan puheenjohtajana. Helsingin politiikassa RKP:N valtuustoryhmässä olen ollut mukana yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 joko varavaltuutettuna tai valtuutettuna sekä jäsenenä mm rakennuslautakunnassa ja liikepalvelulautakunnassa. Parhaillaan olen kaupunginvaltuuston varajäsen ja 450-vuotistaiteilijatalosäätiön hallituksen varapuheenjohtaja. Monet luottamustehtävät kansainvälisten ( ICW, ECICW, EWL) jakotimaisten kansalaisjärjestöjen johdossa (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete, Topelius-seura) ovat antaneet kokemusta yhteisten asioiden hoidosta. Monien yhteiskunnallisten- ja kulttuuriprojektien suunnittelu ja koordinoiminen vaativat luovuutta, sitkeyttä ja vastuuntuntoa.
Mielenkiintoni kohteita ovat kielet ja kulttuuri, kansalaisjärjestötoiminta ja kansainvälinen yhteistyö, kulttuuritapahtumien koordinointi ja taloyhtiöiden toiminta ja korjausrakentaminen.
Vapaa-ajalla nautin kirjallisuudesta, mökkeilystä sekä perheen kanssa olemisesta.
Helsinkiä kehitettäessä tärkeintä on turvallisuus kaikissa elämänvaiheissa. Haluan edistää turvallista lapsuutta, lasten ja nuorten hyvää koulutusta sekä toimivaa sosiaali-ja terveydenhuoltoa. Haluan, että ikäihmisten mahdollisuutta hyvään arkeen ja kotihoitoon tuetaan ja että he saavat riittävää hoitoa oikeassa hoitopaikassa. Kaupungin rakentamisen tulee lisätä asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia sekä pohjautua suomalaisiin arvoihin ja osaamiseen. Kaupungin omaisuutta tulee hoitaa huolellisesti.
Vaaliteemat
Asuminen ja rakentaminen
Helsingin keskustaa tulee kehittää viihtyisänä ja vetovoimaisena alueena. Tämä edellyttää mm, että lisätään asumismahdollisuuksia, jotta iltaisinkin keskustassa liikkuisi runsaasti asukkaita, myös lapsiperheitä, jotka toisivat kaduille elämää. Näin keskusta ei enää olisi vain hiljainen liike- ja virastokeskusmainen alue. Ydinkeskustan tyhjiä liikehuoneistoja tulee tämän vuoksi voida muuttaa asuntokäyttöön.
Ydinkeskustan kerroskorkeudesta tulee jatkossakin pitää kiinni. Helsingin merellinen silhuetti tulee säilyttää eikä sitä
saa rikkoa korkeilla rakennuksilla.
Ydinkeskustan avoimet tilat tulee säilyttää; .esimerkiksi Elielin aukiolle ei tulisi rakentaa massiivisia rakennuksia, vaan jättää avointa tilaa Rautatieaseman ympärille.
Keskustan liikenneongelmat voidaan ratkaista järkevästi mm avaamalla keskustatunneli liikenteelle. Kaikkia liikennemuotoja tulee kehittää tasapuolisesti palvelemaan eri käyttäjäryhmien tarpeita. Pysäkkivälit eivät saa olla liian pitkiä vaan mm lapsiperheiden ja liikuntaesteisten helpon liikkumisen tarpeet tulee huomioida.
Raskasta ja sumppuuntuvaa liikennettä varten tulisi rakentaa satamatunneli Jätkäsaaresta Länsiväylälle ruuhkien ja ympäristön rasituksen vähentämiseksi. .
Uusia asuinalueita ja lähipalveluita tulee kehittää asukkaita kuunnellen. Ympäristöä ja asukkaiden lähivirkistysalueita tulee suojella.
Kaiken rakentamisen tulee lisätä asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta sekä pohjautua suomalaisiin arvoihin ja osaamiseen.
Kaupungin omistamia vuokra-asuntoataloja ja muuta kaupungin omaisuutta tulee hoitaa huolellisesti.
Lapset, nuoret ja perheet
Perheiden tarvitsema tuen tarve on lisääntynyt coronapandemian, somen käytön ja sosiaaliturvan leikkauksien seurauksena. Tukea tarvitsevat lapsiperheet voidaan mm neuvolakäynnin tai päivähoidon kautta ohjata tukitoimien piiriin. Lasten moniammatillinen kuntoutus tarjoaa keinoja, joilla mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan arvioida ennalta ja ajoittaa tukitoimet niin, että koulun alkaminen sujuisi parhaiten.
Oppilashuoltoon tulee panostaa siten, että moniammatilliset osaajat ovat helposti saavutettavissa kouluterveydenhuollon tueksi.
Monille on aiheutunut mielenterveysongelmia eristyneisyyden ja pitkien rajoituskausien takia. Erityisesti nuorille suunnattujen mielenterveyspalveluiden riittämättömyyden seuraukset tulevat näkymään vielä monia vuosia. Nykyisen käytännön myötä nuoret siirretään aikuisten mielenterveyspalveluiden asiakkaiksi, kun he täyttävät 18 vuotta. Tämä on epäkohta, johon pitää puuttua. Kaikki nuorelle räätälöidyt tukitoimet ja tukihenkilöiden apu loppuvat yht’ äkkiä herkässä vaiheessa, jolloin juuri tarvittaisiin tukea koulunkäynnin loppuun saattamiseksi, jatko-opiskeluun ja työuran suunnittelemiseksi. Voitaisiin harkita järjestelmää, jossa nuori voisi tarvittaessa jatkaa samojen mielenterveyspalveluiden piirissä ainakin 20-vuotiaaksi. Näin nuori saisi paremmat eväät elämään ja voitaisiin ehkäistä syrjäytymistä, ehkä myös työttömyyttä.
Pandemian aikana hoitojonot pidentyivät ja vakavien sairauksien löytyminen ja hoidon aloittaminen viivästyivät. Hoitovelka kasvoi huomattavasti myös ei-kiireellisen hoidon osalta eikä tilanne vieläkään ole korjaantunut. Terveyspalveluita tulee mitoittaa niin, että kaikki saavat oikea-aikaisesti tarvitsemansa hoidon. Hoidon jatkuvuus ja pitkäaikainen asiakassuhde ovat tärkeitä hoidon onnistumisen kannalta. Omalääkäri-malli on askel oikeaan suuntaan. Lääkärin ja hoitajan tiimityöskentely on kannatettavaa niin, että potilaan tarpeet ja tilanne olisivat hänet tuntevissa käsissä. Henkilökunnan pysyvyyden ja viihtyvyydenkin kannalta on tärkeää, että asiakassuhteet ovat mahdollisimman pysyviä ja että omaan työhön liittyviin asioihin voi joustavasti vaikuttaa.
Sosiaalitoimen tulee saada riittävästi resursseja lastensuojeluun, perheiden tukemiseen ja ikäihmisten hyviin palveluihin.
Ehdokkaan vastaukset vaalikoneessa
1 / 11
Varhaiskasvatuksen tulee olla maksutonta kaikille.
2 / 11
Koulujen tulisi priorisoida perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan.
3 / 11
Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on panostaa urheilutiloihin ja liikuntamahdollisuuksiin.
4 / 11
On tärkeää tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan.
5 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön tai kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kunta käyttää varojaan niin sanotun osallistuvan budjetoinnin avulla.
6 / 11
Kunnan tulee panostaa joukkoliikenteeseen.
7 / 11
Tulisi olla mahdollista olla asukas useammassa kuin yhdessä kunnassa esimerkiksi digitaalisen kuntalaisuuden kautta.
8 / 11
Kunnan tulee paremmin mahdollistaa uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, laajentaminen.
9 / 11
Kunnan tulee monipuolistaa asumismuotoja kaavoituksessa nykyiseen verrattuna.
10 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi.
11 / 11