| Nimi: | Björn Fant |
| Syntymävuosi: | 1942 |
| Kunta/Kaupunki: |
Helsinki |
| Titteli: | FD, dosentti |
| Sähköposti: | bjorn.fant@helsinki.fi |
Jäsenenä:
Björn
Fant
Helsinki
"Taloutemme on riippuvainen toimivasta elinkeinoelämästä ja sen takia yritysten tarpeet on otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa."
Suoritin ylioppilastutkinnon Vaasan lukiossa Vasa Svenska Lyceum vuonna1961ja aloitin opintoni Helsingin yliopistossa Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnossa samana vuonna. Maisterintutkinnossa fysiikka oli pääaineena ja sivuaineina olivat matematiikka ja kemia. Maisterintutkinnon jälkeen sain jatkotutkintopaikan ja väittelin filosofian tohtoriksi vuonna 1972. Minut nimitettiin fysiikan dosentiksi vuonna 1974.
Työurani aikana olen tehnyt tutkimustyötä ydinfysiikan alalla ja antanut opetusta Helsingin yliopistossa. Olen toiminut vaihtotutkijana useita vuosia Ruotsissa ja lyhyempiä aikoja Englannissa, Ranskassa ja Tanskassa. Fysiikan tutkimus on hyvin kansainvälinen. Minulla on myös kokemusta yliopistohallinnosta, koska olen toiminut yliopiston konsistorin (nykyään hallitus) jäsenenä yhteensä kaksitoista vuotta. Helsingin kaupungin hallintoon olen tutustunut lautakuntatyöskentelyn kautta (opetus- ja ympäristölautakunta). Viime vuosien aikana olen panostanut paljon ikäihmisten asioihin.
Koulutukseni kautta olen kerännyt kokemusta ja taitoa paneutua vaikeisiinkin kysymyksiin. Poliitikolta Helsingin kokoisessa kaupungissa ei voida edellyttää, että hän voi tai ehtii paneutua hankkeiden kaikkiin yksityiskohtiin, mutta hänen on valvottava, että kunnallisissa hankkeissa myös kuntalaisten etua otetaan huomioon.
Luen paljon ja seuraan yhteiskuntakeskustelua sekä liikun paljon luonnossa.
Vaaliteemat
Talous ja elinkeinoelämä
Helsinki on maamme moottori. Kaupunkimme voi hyvin ja houkuttelee asukkaita sekä maaseudulta että ulkomailta. Uusia kerrostaloja rakennetaan, mutta suunnittelussa on otettava huomioon, että asuinalueet ovat viihtyisiä ja että läheisyydessä on virkistysalueita ja kohtaamispaikkoja. Varsinkin keskustassa on säilytettävä historiallista rakennusympäristöä.
Ikäihmiset haluavat mahdollisimman kauan asua omassa asunnossaan ja kaupungin on syytä tukea asumista omassa kodissa. Yhteisöllinen asuminen on oman kodin ja hoivakodin välimuoto. Tässä asukkaalla on oman huoneen tai asunnon lisäksi käytettävissä yhteisiä tiloja oleskeluun ja seurusteluun muiden asukkaiden kanssa. Tätä asumista kaupunki voi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa.
Kannatan keskustatunnelin rakentamista. Helsingin keskusta-alue on niemenkärjellä ja autojen läpikulku idästä länteen tai lännestä itään kulkee kaduilla Helsingin läpi. Olen sitä mieltä, että pakokaasujen haittavaikutuksia voidaan vähentää keskustatunnelilla. Jos tunneli otetaan käyttöön, voidaan puhdistaa poistokaasuja, kun niitä puhalletaan piipun kautta ilmastoon, sammalla kuin haitallinen liikenne kaduilla pienenee.
Kannatan joukkoliikenteen kehittämistä lähikaupunkien kanssa, mutta on syytä pitää joukkoliikenteen lippujen hinnat edullisina.
Asuminen ja rakentaminen
Ylläpidämme terveytemme esim. liikkumalla ja ylläpitämällä sosiaalisia keskusteluverkkoja. Kun sairaus tai onnettomuus sattuu, tarvitsemme terveyskeskuksen palveluja. Kannatan omalääkärin ja hoitotiimin kehittämistä. Kun potilas ja terveyskeskuksen henkilökunta tuntevat toisiaan säästetään aikaa sekä terveysongelman selvittämisessä sekä mahdollisesti myös hoidossa. Terveyskeskuksen tarjoama hoito on tärkeä siinä, että monesti voidaan välttää käyntiä kalliimmassa erikoissairaanhoidossa, kun ajoissa suoritettu hoito on tehty.
Monesti on todettu, että terveyskeskuksissa on pula lääkäreistä. Sen takia on ruvettu ajattelemaan, että yksityissektorin lääkäreitä voitaisiin hyödyntää käyttämällä palveluseteleitä. Tässä yhteydessä jään pohtimaan miksi meillä on kaksijakoinen järjestelmä, työpaikkaterveydenhoito ja julkinen. Voisimme säästää resursseja, jos näitä yhdistettäisiin. Hyvä johtajuus edistää henkilökunnan hyvinvointia ja työvoiman rekrytointia.
Vanhenevan väestön tarpeita on otettava huomioon. Senioreilla on sekä osaamista ja kokemusta, joita voidaan hyödyntää yhteiskunnassa. Meidän on edistettävä ikäihmisten hyvinvointia tukemalla heidän mahdollisuuksiansa liikkua ja osallistua sosiaaliseen elämään. Kaupunkimme on kolmannen sektorin kanssa luotava kontaktipintoja, joilla vanheneminen saadaan etenemään turvallisesti ja mielekkääksi. Hoidossa kehitetään digitaalisia palveluita. Nämä tukevat henkilökunnan työskentelyä, mutta on syytä ottaa huomioon, etteivät kaikki potilaat omista tai osa käyttää digitalisia työkaluja. Yhteydenotossa on syytä säilyttää ja jopa parantaa yhteydenottoa puhelimella.
Hyvinvoivat asukkaat
Pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaan yhteiskunta ylläpitää maksutonta peruskoulutusta ja toisen asteen koulutusta. Valtio ylläpitää myös korkeakouluja sekä sosiaali- ja terveyshuoltoa. Valtio ylläpitää näitä palveluja verotuloilla. Vuoden 2008 pörssiromahduksen jälkeen Suomen talous ei ole toipunut. Valtion budjetissa on ollut toistuva alijäämä, jota on korjattu lainoilla. Voidaan sanoa, että hyvinvointiamme ylläpidetään ulkomaisilla lainoilla. Valtion lainat alkavat nyt olla ylivoimaisia.
Verotulojen kasvu edellyttää työskentelyn nostoa. Lisää työpaikkoja saadaan yritysten luomina. Valtion on siis otettavaa huomioon yritysten tarpeita esim. verotuksessa ja kunnan kaupunkisuunnittelussa. Uusia yrityksiä luodaan innovaatioilla ja tarjolla olevalla pääomalla. Meidän on myös syytä ylläpitää hyviä suhteita ulkomaihin. Ulkomaankauppa on meille tärkeä ja ulkomailta voidaan saada pääomaa, kun luotatettava sijoittaja löytyy.
Helsingin kaupungin talous on vahva, vaikka yritysten tarpeita ei aina on otettu huomioon kaupunginsuunnittelussa. On ensiarvoisen tärkeätä, että yritysten tarpeita otetaan huomioon myös kaupungin keskustassa.
Ehdokkaan vastaukset vaalikoneessa
1 / 11
Varhaiskasvatuksen tulee olla maksutonta kaikille.
Varat eivät riitä kaikille.
2 / 11
Koulujen tulisi priorisoida perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan.
Perinteisten kirjojen lisäksi voidaan käyttää digitalisia.
3 / 11
Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on panostaa urheilutiloihin ja liikuntamahdollisuuksiin.
Liikunta edistää hyvibvointia.
4 / 11
On tärkeää tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan.
Kulttuuri rikastuttaa, mutta miten voidaan tyydyttää kaikkien tarpeita?
5 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön tai kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kunta käyttää varojaan niin sanotun osallistuvan budjetoinnin avulla.
Mutta melko rajoitetua.
6 / 11
Kunnan tulee panostaa joukkoliikenteeseen.
Kuitenkin edullisella hinnoittelulla.
7 / 11
Tulisi olla mahdollista olla asukas useammassa kuin yhdessä kunnassa esimerkiksi digitaalisen kuntalaisuuden kautta.
Edllytyksenä on silloin asunto toisessa kunnassa.
8 / 11
Kunnan tulee paremmin mahdollistaa uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, laajentaminen.
Minusta kunnat tukevat sitä jo nyt.
9 / 11
Kunnan tulee monipuolistaa asumismuotoja kaavoituksessa nykyiseen verrattuna.
Olen samoilla linjoilla.
10 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi.
Hyvä ehdotus.
11 / 11
Jos voisit antaa tulevalle poliittiselle johtajallesi supervoiman, mikä se olisi?
Toivon oasaamista ja hyvää johtamista. Hyvä johtaja luo hyvää työympäristöä.