Ulrika
Krook
Länsi-Uusimaa
Hei!
Olen Ulrika Krook, juristi, joka on erikoistunut sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ihmisoikeuksiin ja hallintoon. Opetan oikeustiedettä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Keskityn työssäni aiheisiin, jotka liittyvät lasten oikeuksiin, vanhusten palveluihin, terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja hyvinvointialueisiin. Koulutan myös henkilökuntaamme sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja varhaiskasvatukseen liittyvissä aiheissa. Osallistuin asiantuntijana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmisteluun.
Toimiva sosiaalipalvelu ja perusterveydenhuolto ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Meidän on pystyttävä luottamaan siihen, että terveydenhuollon palvelut toimivat kaikissa elämäntilanteissa. Tilanteet vaihtelevat onnettomuuksista ja perheenjäsenten sairastumisista omiin tai läheisten vammoihin. Apua tarvitaan myös onnellisissa elämäntapahtumissa, kuten lasten saamisen yhteydessä. Tänä päivänä meille suunnatut palvelut eivät toimi riittävän hyvin. Siksi tarvitaan päättäjiä, jotka tuntevat lainsäädännön, hallinnon sekä terveyden- ja sosiaalihuollon yhtäläisyydet ja erot.
Olen ollut pitkään aktiivinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestöissä ja toimin Hem och Skola -järjestön varapuheenjohtajana. Tekemällä yhteistyötä yhdistysten kanssa voimme hyödyntää olemassa olevaa osaamista kehittääksemme ja varmistaaksemme ruotsinkielisten palveluiden saatavuuden – se on myös taloudellisesti järkevää.
Vanhempana haluan panostaa ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja oppilashuoltoon, lisäämällä kuraattoreja ja psykologeja kouluihin. Neuvolatoimintaan tulisi sisältyä myös sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Haluan parantaa koulun, oppilashuollon, järjestöjen ja yhdistysten välistä yhteistyötä.
Olen valmis tuomaan yli 15 vuoden työkokemukseni sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestöistä toimivan ja saavutettavan palvelun ja hoidon toteuttamiseen. Yhdessä voimme luoda entistä paremman hyvinvointijärjestelmän kaikille.
Perheeni ja ystäväni ovat minulle tärkeitä. Olen ammattitaitoinen, tarmokas ja empaattinen henkilö ja vapaa-aikanani nautin kuorolaulusta ja pilateksesta.
Ota rohkeasti yhteyttä ja seuraa kanaviani Facebookissa ja Instagramissa pysyäksesi ajan tasalla kampanjastani.
Ulrika
Vaaliteemat
Turvallinen elämä
Haluan työskennellä sen puolesta, että:
• Sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito ovat yhdenvertaisia, toimivia ja helposti saatavilla – riippumatta äidinkielestä, asuinpaikasta, iästä, sukupuolesta, toimintarajoitteista, seksuaalisesta suuntautumisesta, elämäntilanteesta tai taloudellisista edellytyksistä. Koko hyvinvointialueella tulisi olla yhtäläiset valinnanmahdollisuudet.
• Käytössä on myös kiertäviä terveyskeskuksia, kuten terveysbusseja.
• Pidämme huolta henkilökunnastamme – tarvitaan joustavuutta sekä mahdollisuuksia urakehitykseen ja koulutukseen.
• Hyvinvointialue toimii käytännössä sekä suomeksi että ruotsiksi, niin käyttäjille kuin henkilökunnalle.
• Ruotsinkielisiä erityisratkaisut, missä on käytössä palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit ja missä pienemmät ja keskisuuret tuottajat, kuten kolmas sektori, pärjäisivät hankintaprosesseissa.
• Vapaaehtoisten palokuntien toimintaedellytykset turvataan.
• Ambulanssit ovat kohtuullisen matkan päässä – myös hyvinvointialueen länsiosissa.
• Parannetaan kansalaisten luottamusta hyvinvointialueeseen ja julkisiin palveluihin.
• Toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat kokonaisvaltaisuus, jossa talouden lisäksi korostuvat inhimilliset arvot, kuten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja sosiaalinen turva.
• Meillä on rohkeutta visioida tulevaisuudesta – suunnitellaan ja kehitetään palveluja yhdessä järjestöjen, kuntien ja koulutuksenjärjestäjien kanssa sekä panostetaan hyvinvointialueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan myös ruotsiksi. Raaseporin sairaalan osaamiskeskusta täydennetään sosiaalipalveluja varten tarvittavilla toimijoilla.
Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet
Haluan työskennellä sen puolesta, että:
• Ennaltaehkäisevät palvelut ja kokonaisvaltainen ajattelu toteutuvat – lapsille, nuorille ja perheille annetaan apua ja tukea ajoissa, jotta vältetään suuremmat tarpeet ja kalliimmat palvelut. Esimerkiksi kotipalvelu, perhetyö sekä lasten ja oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen ja psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen yhdessä koulun ja päiväkodin kanssa.
• Lapsiperheillä on pääsy kotipalveluun myös silloin, kun lapset ovat sairaita ja oikeus olla poissa töistä on loppunut, tai kun yksinhuoltajavanhempi sairastuu influenssaan tai vaikeaan vatsatautiin.
• Neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa on kuraattoreita – jokaisessa kunnassa tulisi olla vähintään yksi neuvola, jossa on sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia.
• Yhteistyötä tehdään kuntien ja yhdistysten kanssa tarjoamalla vertaistukiryhmiä, jotka vahvistavat perheiden yhteenkuuluvuutta luonnollisissa ympäristöissään.
• Oppilashuoltoa vahvistetaan – jokaisessa kunnassa tai suuremmassa koulukeskuksessa tulisi olla vähintään yksi johtava koulukuraattori ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
• Koulujen, sosiaalipalvelujen, poliisin ja yhdistysten välinen yhteistyö lisää nuorten turvallisuutta ja ehkäisee jengirikollisuutta.
Toimiva sosiaalihuolto
Haluan työskennellä sen puolesta, että:
• Sosiaalipalvelujen, kuten kotihoidon, ympärivuorokautisen palveluasumisen, vammaispalvelujen ja kuljetuspalvelujen, näkyvyys ja tietämys lisääntyvät.
• Sosiaalipalveluihin, mukaan lukien sen henkilöstö, on riittävät resurssit – vammaispalvelun ja vanhuspalvelun asiakkaiden määrä palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijää kohti on rajoitettava.
• Vammaispalveluissa ja vanhuspalveluissa on pienempiä asumisyksiköitä edistämään ja ylläpitämään asiakkaiden toimintakykyä ja henkilökunnan työhyvinvointia.
• Ennaltaehkäisevät toimenpiteet vanhuspalveluissa toteutuvat – esimerkiksi fysioterapia ikäihmisille sekä kotihoitoon tulisi sisältyä ruoanlaittoa, asioiden hoitamista ja ulkoilua, jotta vältetään raskaampien ja kalliimpien asumismuotojen tarve.
• Vanhemmille tarjotaan sosiaali- ja terveysneuvontaa – tietoa sosiaalipalveluista, jotta he voivat suunnitella ja tietää, mitä on saatavilla. Muistisairauksien ja muiden terveysongelmien varhainen havaitseminen auttaa hidastamaan tai jopa pysäyttämään niiden kehitystä.
• Yhteisöllinen asuminen kehittyy – kehitetään konseptia ja vaihtoehtoja, jotka antavat ikäihmisille mahdollisuuden suunnitella asumisensa niin, että palveluita, tukea ja hoivaa on helppo lisätä tarvittaessa.
• Ikäihmiset voivat yhdistää julkisia ja yksityisiä palveluja tarpeidensa ja itsemääräämisoikeutensa varmistamiseksi.
• Omaishoitajat saavat heille kuuluvan tuen ja palvelut ja voivat käyttää vapaitaan – lyhytaikaishoitoa tarvitaan myös ruotsiksi.
• Vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä osallistumista ja itsenäisyyttä vahvistetaan – hyödynnetään uuden vammaispalvelulain mahdollisuuksia ja varmistetaan pääsy kuntoutukseen.
• Ruotsinkieliset pilotit palveluseteleillä ja henkilökohtaisella budjetilla kehittävät erilaisia palvelumuotoja, kuten asumista, valmennusta, tuettua päätöksentekoa ja lyhytaikaista huolenpitoa vammaisille henkilöille.
• Huolehditaan erikoistuneesta henkilökunnasta ja rajoitetaan asiakasmäärää henkilöä kohden, jotta aika ja resurssit riittävät uuden vammaislain toteuttamiseen myös vammaissopimuksen mukaan.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Ambulanssipalveluihin pitäisi kohdentaa enemmän resursseja, jotta ambulanssien määrä alueella ennemmin kasvaisi kuin vähenisi.
2 / 14
Palvelut pitäisi säilyttää alueellisissa lähisairaaloissa Raaseporissa ja Lohjalla.
3 / 14
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pitäisi panostaa enemmän resursseja kielilisiin kannustaakseen henkilöstöä tarjoamaan palvelua ruotsiksi.
4 / 14
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
5 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
6 / 14
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
7 / 14
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
8 / 14
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
9 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
10 / 14
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
11 / 14
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
12 / 14
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
13 / 14
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
14 / 14