| Nimi: | Fredrika Sihvonen |
| Syntymävuosi: | 1991 |
| Hyvinvointialue: |
Varsinais-Suomi |
| Kotipaikka: | Parainen |
| Titteli: | Puheterapeutti |
| Sähköposti: | fredrika.sihvonen@gmail.com |
Jäsenenä:
Fredrika
Sihvonen
Varsinais-Suomi
"Kaikilla on oikeus turvallisuuteen ja kommunikointiin!"
Olen puheterapeutti ja kahden lapsen äiti. Olen syntynyt Korppoossa ja asun nykyään Paraisilla. Saariston ja mantereen tarpeet ovat minulle tuttuja, ja haluan tehdä työtä sen eteen, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja tuntea olonsa turvalliseksi.
Haluan työskennellä yhteiskunnan puolesta, jossa turvallisuus, tasa-arvo ja oikeus kommunikaatioon ovat itsestäänselvyyksiä – elämän kaikissa vaiheissa. Kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja tuntea olonsa turvalliseksi arjessa.
Vaaliteemat
Turvallinen elämä
Oikeus turvalliseen elämään on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä peruspilareista. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi iästä, kielestä, sukupuolesta, asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Hoidon ja tuen on oltava kaikkien saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, ja järjestelmään on voitava luottaa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä että on voitava luottaa siihen että apu tulee kohtuullisessa ajassa, tarvittava tuki ja apu on saatavilla kun sitä tarvitaan ja että ikäihmisillä on oikeus turvalliseen arkeen.
Vammaispalvelut
Henkilöt joilla on toimintarajoitteita ja heidän läheisensä tulee saada tarvittavaa tukea ja apua varhaisessa vaiheessa ja omalla äidinkielellään. Terapiat ja kuntoutus tulee suunnitella yksilön ja lähiyhteisön tarpeiden mukaan. Henkilöt, joilla on toimintarajoitteita ovat oikeutettuja yhtä lailla kuin kaikki muutkin ilmaisemaan itseään, tulemaan ymmärretyiksi, olemaan osallisia ja saamaan ymmärrettävää tietoa.
Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet
Meidän on annettava lapsille ja perheille tarvittavaa hoitoa ja tukea, jotta lapsille voidaan tarjota turvallinen ja hyvä kasvuympäristö, jotta he voivat kasvaa hyvinvoiviksi aikuisiksi. Hyvinvoivat perheet tarkoittavat hyvinvoivaa yhteiskuntaa.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 14
Tarvitaanko Kaskenmäen sote-keskus (ent. Turunmaan sairaala)?
2 / 14
Pitäisikö Varhan nostaa työntekijöiden kielilisää (ruotsin kieli)?
Kaksikielisyys täytyy toteutua myös käytännössä, ei vain teoriassa
3 / 14
Pitäisikö Varhan panostaa enemmän ammattimaiseen palokuntaan kuin vapaaehtoiseen?
4 / 14
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
Digitaaliset ja liikkuvat palvelut voivat toimia täydennyksenä lähivastaanotoille, mutta eivät voi täysin korvata niitä. Voismme kuitenkin hyödyntää näitä paremmin silloin kun tämä on tarkoituksenmukaista.
5 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
Ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää pitkällä aikavälillä, mutta ei toisen hoidon kustannuksella.
6 / 14
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
7 / 14
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Lääkäripula tulisi ratkaista kansallisella tasolla.
8 / 14
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
Paikkoja tulee olla riittävästi, jotta apua tarvitseva saa sitä heti tarvitessaan.
9 / 14
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
10 / 14
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Meidän on myös otettava huomioon maantieteelliset tekijät.
11 / 14
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
12 / 14
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Paperittomilla tulee olla oikeus perustason terveydenhuoltoon, kuten äitiysneuvolaan ja pitkäaikaissairauksien hoitoon.
13 / 14
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
14 / 14