Carola
Bäckström
Vantaa ja Kerava
"Hyvinvointia kaikille"
Olen 59-vuotias juristi Martinlaaksosta. Työskentelen ylitarkastajana Verohallinnossa. Olen vantaalainen vuodesta 1991. Perheeseeni kuuluu aviomies ja 16-vuotias lukiolaispoika. Lisäksi minulla on kaksi kohta 29-vuotiasta tytärtä, joista toisella on lievä kehitysvamma. Olen ollut aktiivisesti mukana Vantaan RKP:ssä vuodesta 2015 ja tällä hetkellä olen varavaltuutettu Vantaan ja Keravan aluevaltuustossa sekä aikuissosiaalityön ja vammaispalvelu-jaoston jäsen. Lisäksi toimin RKP:n Martinlaakson paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Toimin myös aktiivisesti Svenska Kvinnoförbundet i Vanda-yhdistyksessä.
Vaaliteemat
Turvallinen elämä
Vantaa ja Kerava ovat turvallisia kaupunkeja. Kenenkään ei pidä pelätä kadulla eikä kotona. Terveydenhuolto ja pelastuslaiton toimii silloin kun sitä tarvitaan. Lapsilla ja nuorilla on harrastusmahdollisuuksia ja pääsyä matalan kynnyksen palveluihin.
Saatavilla olevat terveyspalvelut
Lähiterveysasema on säilytettävä. Ajan saaminen on turvattava olipa kyse kiireellisestä tai ei-kiireellisestä asiasta. Digitaalisia palveluja on myös kehitettävä, ottaen huomioon eri ihmisten rajoitteita.
Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet
Lasten ja nuorten palvelut on turvattava lastenneuvolasta alkaen. Kouluterveydenhuoltoa on myös kehitettävä. Tarjoamalla matalan kynnyksen palveluja säästämme rahaa tulevaisuudessa. Myös perheiden palveluja on lisättävä ja kynnystä palvelujen saamiseen madallettava.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 13
Hyvinvointialueen tulisi aktiivisesti käyttää kielilisiä kannustimena henkilöstölle ruotsin kielen käyttöön hoitotyössä.
Kielilisä on hyvä kannustin.
2 / 13
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulisi ottaa aktiivisempi rooli HUS-yhtymän päätöksenteossa.
Peijaksen sairaalan palveluja ei saa heikentää
3 / 13
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
Etävastaanottomahdollisuutta on ehdottomasti kehitettävä.
4 / 13
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
Ennaltaehkäisevä työ tuo säästöjä tulevaisuudessa, kun muun hoidon kysyntä vähenee.
5 / 13
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
Omalääkärijärjestelmää tarvitaan.
6 / 13
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
Vuokralääkäreitä voidaan tarvita, siksi niiden käyttöä ei pidä kokonaan kieltää.
7 / 13
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma. Tämä on erittäin tärkeä tasa-arvoasia.
8 / 13
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
Palveluseteleitä voidaan käyttää tilapäisesti jonojen purkamiseksi, mutta niistä ei pidä tehdä pysyvää järjestelmää.
9 / 13
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
Lähipalvelut ovat tärkeitä. Matka erikoissairaanhoitoon ei myöskään saa olla liian pitkä ja hankala.
10 / 13
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
Rahoitusta on järjestettävä kaikkiin palveluihin.
11 / 13
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Tämä on ihmisoikeuskysymys.
12 / 13
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
Tämä on hyvin tärkeä kysymys.
13 / 13