Frida
Forsblom-Prittinen
Vantaa ja Kerava
"Äiti, kuraattori ja erityissosiaalityöntekijä"
38 vuotias, asumme aviomieheni ja pienten lastemme kanssa Länsi-Vantaalla.
Sosiaalityöntekijä VTM (2016), lasten-, nuorten- ja perheiden erikoissosiaalityöntekijä (2021) ja käytännönopettaja.
Koulukuraattori. Kokemusta myös vammaispalvelu ja -nuorisotyöalalta.
Olen mukana RKP Martinlaakson ja RKP Uudenmaan piirin hallituksissa. Istun myös Koulukuraattorit ry:n hallituksessa ja Dagvårdsföreningen Fyndet rf:in hallituksessa.
Kysymykset koskien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, vammaispalvelualaa, ennaltaehkäisevä työ ja tasa-arvoa ovat lähellä minun sydäntäni.
Ääni minulle on ääni yhteiskunnalle, joka asettaa etusijalle lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin, Yhteiskunnasta, jossa on maailman paras koulu- ja koulutuspolku, tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa jokainen taustasta riippumatta voi tuntea olonsa turvalliseksi ja Suomelle, jossa jokainen voi elää arkeaan kahdella kansalliskielellämme, ruotsiksi ja suomeksi..
Olen ehdolla myös kuntavaaleissa
Vieraile profiilisivullaVaaliteemat
Hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet
Työskentelin aiemmin nuorisotyöntekijänä, nyt toimin kuraattorina. Olen itse pienten lasten äiti.
Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme, he ja heidän perheensä on asetettava etusijalle kaikissa tilanteissa.
Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuudessa varhaisessa vaiheessa, kun he kokevat, etteivät pysty selviytymään arjesta. Lasten pitää tuntea olonsa turvalliseksi.
Lapsilla ja nuorilla tulee aina olla viipymättä saatavilla tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita. Korjauspalvelut ovat aina kalliimpia.
Meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta lapset ja nuoret voivat tuntea olonsa nähdyksi ja turvalliseksi.
Vammaispalvelut
Vammaisala on kiinnostanut minua teini-iästä lähtien, ja se on aihe, josta olen todella kiinnostunut. Teininä toimin tukihenkilönä vammaisille lapsille ja myöhemmin olen työskennellyt kodissa vammaisille. Maisteritutkintooni haastattelin vammaisen lasten äitejä ja erikoistumisopintojen lopputyötä varten samalla tavalla vammaisien lasten sisaruksia. Lähisukussani on ollut lapsi, jolla oli INCL, valitettavasti lapsi ei ole enää kanssamme, mutta lapsen kautta olen myös nähnyt kuinka tärkeäksi tulee yhteiskunnan tuki, kun lapsi ei ole niin kuin muut lapset.
On tärkeää, että meillä on yhteiskunta, jossa ihmiset - ja ihmisten perheet - joilla on toiminnallisia vaihteluita, tuntevat olevansa osa yhteiskunnasta.
Tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät tämän ongelman.
Turvallinen elämä
Jokaisen - nuori kuin vanha, taustasta riippumatta - täytyy tuntea olonsa turvalliseksi yhteiskunnassamme. Kaduilla liikkumisen tulee olla turvallista, ja kun on hätä, sinun tulee voida luottaa siihen, että apua on lähellä. Kun tarvitsemme tukea yhteiskunnalta sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta, meidän tulee myös saada ne kohtuullisessa ajassa. Kun kotona asuminen vanhuudessa ei enää tunnu turvalliselta, myös yhteiskunnan tulee pystyä tarjoamaan parasta tukea.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa
1 / 13
Hyvinvointialueen tulisi aktiivisesti käyttää kielilisiä kannustimena henkilöstölle ruotsin kielen käyttöön hoitotyössä.
2 / 13
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulisi ottaa aktiivisempi rooli HUS-yhtymän päätöksenteossa.
3 / 13
Liikkuvia palveluja, kuten terveyskeskusbussit ja etävastaanotot, tulee lisätä.
4 / 13
Hyvinvointialueiden tulee lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi vähemmän resursseja muuhun hoitoon.
5 / 13
Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi tulee ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmä, vaikka se vaatisi aluksi lisäresursseja.
6 / 13
Hyvinvointialueiden tulee kieltää vuokralääkärien käyttö.
7 / 13
Suojakotipaikkoja tulee lisätä väkivallan uhrien auttamiseksi.
8 / 13
Hyvinvointialueiden tulee lyhentää hoitojonoja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä.
9 / 13
Hoitoa tulee keskittää, jos se säästää rahaa tai parantaa laatua.
10 / 13
Pelastuslaitoksen rahoitusta ja resursseja tulee priorisoida korkeammalle, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia muilla sektoreilla.
11 / 13
Paperittomilla tulee olla oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
12 / 13
Hoitohenkilökunnalle tulee tarjota enemmän koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden aiheista.
13 / 13