Marit
Nilsson-Väre
Vaasa
"Elinvoimaisen, turvallisen ja hyvinvoivan Vaasan puolesta! "
Olen ollut Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2012.
Kaupunginhallituksen ja Konsernijaoston jäsen vuodesta 2021.
Pohjanmaan työllisyyslautakunnan puheenjohtaja keväästä 2024 alkaen.
Kaupungin strategiatyöryhmän ”Vetovoimainen Vaasa” jäsen vuodesta 2021.
Olen Vaasan Sähkön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja jäsen sekä Vaasan Sähkön tarkastusvaliokunnan jäsen.
Sundomin aluetoimikunnan puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2012. Sundomissa olen asunut vuodesta 2000.
Olen Folktingetin hallituksen ja valtuuston varsinainen jäsen.
Lisäksi olen Merenkurkun maailmanperintödelegaation jäsen.
Olen Vaasan kesäyliopiston hallituksen puheenjohtaja.
Minulla on laaja kokemus koulutusalalta, lähes 40 vuotta. Vuodesta 2002 lähtien olen työskennellyt suomen kielen ja viestinnän lehtorina Hankenilla ja sitä ennen Vaasan ammattikorkeakoulussa viestinnän yliopettajana sen perustamisesta lähtien. Olen toiminut Vaasan koulutuslautakunnan jäsenenä vuodesta 2012, kaksi kautta hallituksen varsinaisena jäsenenä ja ruotsinkielisen jaoston puheenjohtajana vuosina 2012-2021. Vuosina 2022–2025 olen ollut varajäsenenä, mutta kaupunginhallituksen ruotsinkielisen jaoston vakituisena jäsenenä vuodesta 2024.
Näiden luottamustehtävien lisäksi olen varajäsen kaupunkiympäristölautakunnassa ja liikennelautakunnassa.
Hankenilla toimin suomen kielen ainevastaavana ja Kielikeskuksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi olen opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointiryhmän jäsenenä sekä Yhteistyötoimikunnan jäsenenä. Toimin Hankenin koulutusalan paikallisyhdistyksen (lehtoriyhdistyksen) puheenjohtajana.
Olen työskennellyt useita vuosia pohjoismaisen yhteistyön parissa yliopistotasolla ja muun muassa vastannut 15 opintopisteen laajuisesta opintokokonaisuudesta "Cross-border regional development and planning in the Kvarken region" (2000-2024) yhdessä Uumajan yliopiston kanssa.
Olen myös toiminut projektinjohtajana Interreg Aurora -hankkeessa "Cross-border University Cooperation and Knowledge sharing", joka on Hankenin, Uumajan yliopiston ja Norjan Nord-yliopiston välinen yhteistyöhanke (1.1.2024 - 31.12.2024).
Lisäksi olen vuosina 2016-2023 vastannut FOP:sta, joka on yliopisto- ja korkeakoulusektorilla toimivien finskan opettajien yhteistyöprojekti. Minulla on myös laaja kokemus Hankenin yliopistokollegion jäsenyydestä.
”Privaatissa” olen vaimo ja kahden aikuisen tyttären äiti, molemmat kauppatieteen maistereita. Olen anoppi ja pienen 3-vuotiaan mummo. Minulla on lisäksi vanha äiti, joka on 90-vuotias, joten koen olevani kuin hämähäkki verkossa eri ikäryhmien ja sukupolvien välillä, samoin kuin politiikassa.
Minulla on holistinen näkemys asioista. Minulle kokonaisuudet merkitsevät enemmän kuin yksityiskohdat. Olen kokenut poliitikko, tunnollinen ja helposti lähestyttävä. Tulen hyvin toimeen eri ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa, riippumatta kielestä tai ammatista. Olen täysin kaksikielinen. Kasvanut kaksikielisessä perheessä ja kasvattanut kaksikielisen perheen.
Vaaliteemat
Elinvoimaiset kunnat ja kaupungit
Koulutus, tieto ja hyvinvointi ovat tärkeitä – ja tarvittavien palveluiden turvaamiseksi meidän on turvattava myös vahva talous. Yrittäjyyden ja kasvun mahdollisuuksia vahvistavalla ja vastuullisesti kuntataloutta hoitavalla kunnalla on kaikki edellytykset toimia hyvinvoivana kuntana.
Haluan työskennellä elinvoimaisen kaupungin ja elinvoimaisen maaseudun puolesta. Minulle tämä tarkoittaa uusia innovaatioita, uusia työpaikkoja ja hyviä koulutusmahdollisuuksia kaikille. Uskon, että kaupunkia tulisi kehittää kaikilla sektoreilla, jotta se olisi elinvoimainen. Kaupunkiympäristössä suunnittelun tulee olla hyvin harkittua; logistiikan tulee toimia, asuinympäristöjen tulee olla viihtyisiä ja asuntojen toimivia. Viheralueita tulee olla riittävästi. Kaupungin pitää luoda mahdollisuuksia monenlaiseen harrastustoimintaan. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi lisätä. Kotouttamista tulisi järjestää sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta myöskin englanniksi.
Kaikessa meidän tulisi ajatella kestävää kehitystä
Paras koulu
Yhteiskuntamme vaurauden ja menestyksen perusta rakennetaan koulussa. Koulun on tarjottava kaikille lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet koko oppimispolun ajan varhaiskasvatuksesta lukioon ja sen jälkeen.
Minulle paras koulu tarkoittaa opetusta ja koulutusta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin ja korkeakouluihin. Meidän pitää huolehtia laadukkaasta opetuksesta kaikilla eri asteilla. Meidän on mukautettava ammatillinen koulutus alueen tarpeisiin ja myös tarjottava mahdollisimman laaja-alaista koulutusta, jotta uusia innovaatioita voisi syntyä. Meidän on turvattava korkeakoulujemme ja yliopistojemme mahdollisuudet toimia kaupungissa ja alueella. Meidän pitää ajatella kansainvälisesti, mutta samalla huolehtia molemmista kotimaisista kielistämme ja lisätä myös uusia kieliä englannin rinnalle.
Hyvinvoivat asukkaat
Hyvinvoivan yhteiskunnan perustana on osallisuus, yhteenkuuluvuus ja luottamus. Työskentelemme sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja hyvinvoivaksi. Ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluita tulee tarjota kaikenikäisille.
Panostamalla liikuntaan, urheiluun ja kulttuuriin luomme hyvinvointia ja teemme kunnistamme elinvoimaisia ja viihtyisiä. Kansalais- ja työväenopistot, aktiivinen yhdistystoiminta, ulkoiluväylät, liikuntatilat, kirjastot, musiikkiopistot ja taidekoulut ovat tärkeitä paikallisyhteisön hyvinvointitekijöitä. Nämä tilat ja toiminnot tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia tavata toisiaan, oppia uusia asioita, kuntoilla ja saada kulttuurielämyksiä, jotka vahvistavat kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kansalais- ja työväenopistot tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksia kehittää taitojaan samalla kun ne ovat tärkeitä myös hyvinvointimme kannalta.
Ehdokkaan vastaukset vaalikoneessa
1 / 11
Varhaiskasvatuksen tulee olla maksutonta kaikille.
Periaatteessa olen sitä mieltä, että varhaiskasvatuksen pitää olla kaikille ilmaista, mutta mielestäni varakkailla, eli työssäkäyvillä pitää olla varaa maksaa palvelusta ainakin pienen summan, eli symbolisen summan. Tämä antaa myös varhaiskasvatukselle tietyn arvon, eli statuksen. Kuitenkaan summa ei saa olla sellainen, että jokin lapsi jää ilman varhaiskasvatusta.
2 / 11
Koulujen tulisi priorisoida perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan.
Perinteiset oppikirjat tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä, kun kirjoja voidaan käyttää uudelleen. Vuosilisenssit tulevat kouluille kalliimmaksi. Lisäksi näyttöjen yhtäjaksoinen tuijottaminen ei ole hyväksi. Digitaaliset oppimateriaalit voivat toimia oppikirjojen oheismateriaalina. Tutkimukset osoittavat, että muisti toimii paremmin kun käyttää perinteisiä oppikirjoja verrattuna digitaalisiin oppikirjoihin. Mutta mielestäni digitaaliset opetusalustat ovat silti hyviä, kunhan niiden käyttöä ei liiotella/ylimitoiteta.
3 / 11
Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on panostaa urheilutiloihin ja liikuntamahdollisuuksiin.
Kaikken pitää liikkua, niin vanhan kuin nuoren. Istumme liikaa.
4 / 11
On tärkeää tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan.
Kulttuuri on tärkeää, mutta kulttuuri maksaa. Kulttuuritoimintaan ei ole rahaa eikä ehkä tarvetta yhtäläisille mahdollisuuksille. Kaikkien lasten ja nuorten tulee kuitenkin pystyä osallistumaan monenlaiseen kulttuuritoimintaan kouluvuosien aikana, ja sen tulee olla maksutonta, kun se on osa opetusta, mutta kulttuurielämyksistä tulee maksaa oppivelvollisuuden päätyttyä.
5 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön tai kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kunta käyttää varojaan niin sanotun osallistuvan budjetoinnin avulla.
Jossain määrin pitäisi pystyä vaikuttamaan, mutta ei laajemmassa mittakaavassa. Vastuu on virkamiehillä ja päättäjillä. Osallistava budjetointi toimii kun on kyse pienemmistä summista. Antaa kuitenkin hyvän mielen asukkaille, kun saa jostain päättää itse.
6 / 11
Kunnan tulee panostaa joukkoliikenteeseen.
Pitää ajatelle ympäristöä ja vähentää hiilidioksiidipäästöjä.
7 / 11
Tulisi olla mahdollista olla asukas useammassa kuin yhdessä kunnassa esimerkiksi digitaalisen kuntalaisuuden kautta.
Ehkä verotuksessa tulisi haasteita, kuten myös muiden kunnallisten palvelujen osalta.
8 / 11
Kunnan tulee paremmin mahdollistaa uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, laajentaminen.
9 / 11
Kunnan tulee monipuolistaa asumismuotoja kaavoituksessa nykyiseen verrattuna.
10 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi.
Anonymiteetti on tärkeää, mutta uskon, että tekoäly voi tehdä prosessista kestämättömän ajan mittaan.
11 / 11
Jos voisit antaa tulevalle poliittiselle johtajallesi supervoiman, mikä se olisi?
Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta taikasauva saattaa olla tarpeen.