| Nimi: | Marcus Rantala |
| Syntymävuosi: | 1977 |
| Kunta/Kaupunki: |
Helsinki |
| Kotipaikka: | Skatudden/Katajanokka |
| Titteli: | VTM |
| Sähköposti: | marcus.rantala@gmail.com |
Marcus
Rantala
Helsinki
"Polarisoituvassa ja turvattomassa maailmassa tarvitaan kokemusta, yhteistyökykyä ja rakentavia voimia."
Kolmannen kauden valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Helsingissä.
Valtiotieteiden maisteri ja osakas kasvavassa eurooppalaisessa asiantuntijayrityksessä.
Puolustusministeriön entinen valtiosihteeri.
Intohimoinen helsinkiläinen.
Asuu Katajanokalla.
Vaaliteemat
Paras koulu
Laadukas ja maksuton koulutus sekä lasten kasvua tukeva varhaiskasvatus ovat Suomen menestyksen perusta. Ne luovat osaamista, ehkäisevät syrjäytymistä, vähentävät sosiaalisia eroja ja ovat parasta ennaltaehkäisevää toimintaa.
Meidän on asetettava itsellemme korkeat laatuvaatimukset koulutuksen ja palvelujen saatavuuden suhteen. Jokaisella on oikeus itselleen sopivaan oppimiseen – on lapsi sitten erityisen lahjakas tai tukea tarvitseva. Lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaatteen on toimittava myös ruotsiksi.
Kouluja ja päiväkoteja on kunnostettava ja laajennettava, jotta kaikille riittää tilaa ja oppimisympäristö on turvallinen ja terveellinen.
Jokaisen koulun on oltava hyvä koulu – tämä tarkoittaa erityistä tukea niille kouluille, jotka sijaitsevat alueilla joilla on keskimääräistä enemmän sosiaalisia ongelmia tai heikkoja oppimistuloksia. Kilpailukykyiset palkat koulujen ja päiväkotien henkilöstölle ovat oleellisia, jotta Helsinki pysyy houkuttelevana työnantajana. Varhaiskasvatuksessa on otettava käyttöön palvelusetelit, jotta toimijoiden tarjonta monipuolistuu muun muassa kolmannen sektorin kautta. Työväenopistojen toimintaedellytyksiä tulee turvata.
Kestävä ja viihtyisä kaavoitus
Kaupunkisuunnittelu vaatii tasapainottelua eri intressien välillä. Tarvitsemme uusia asuntoja, mutta myös viheralueita, avoimia rantoja ja kaupankäyntiin sekä teollisuuden käyttöön varattavia alueita. Meidän on kunnioitettava nykyistä paremmin kulttuuri- ja rakennusperintöä ja suunniteltava rakennuksia yksilöllisemmin – vähemmän "kopiotaloja", enemmän ihmisystävällisiä rakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä.
Helsingissä on panostettava sujuvaan joukkoliikenteeseen ja suunniteltava viihtyisiä asema- ja pysäkkialueita. Vanhoja ja kuluneita metro- ja juna-asemia on kunnostettava ja raskasta liikennettä ohjattava maan alle niin paljon kuin mahdollista. Länsisatamasta Länsiväylälle tarvitaan tunneli.Helsingin keskustan elinvoimaisuus ja saavutettavuus on turvattava. Siksi kannatan keskustatunnelin rakentamista. Keskustatunneli mahdollistaisi toteutuessaan jalankulkijaystävällisemmän kaupungin ja sujuvamman liikenteen.
Autoilijoiden syyllistäminen ja eri liikennemuotojen vastakkainasettelu on syytä lopettaa. Monet meistä käyttävät eri liikennevälineitä tilanteen mukaan. Itse ajan autoa tarvittaessa, mutta kävelen mielelläni, käytän päivittäin raitiovaunua, viikoittain metroa ja silloin tällöin pyöräilen. Kaikilla liikennemuodoilla on paikkansa Helsingissä ja niitä tarvitaan elävässä kaupungissa. Siksi esimerkiksi Eteläesplanadin sulkeminen autoilta on järjetöntä. Kohtuuttomat asukaspysäköintimaksujen korotukset eivät ole hyväksyttäviä eikä tietulleja tai ruuhkamaksuja ole tarvetta ottaa käyttöön.
Polttomoottoriautoja ei pidä kieltää Helsingin keskustassa, vaan siirtymistä päästöttömään liikenteeseen on tuettava kannustimilla. Tietöitä on koordinoitava paremmin, jotta samoja katuja ei revitä auki jatkuvasti jonka lisäksi talvikunnossapitoa on kehitettävä.
Talous ja elinkeinoelämä
Hyvin hoidettu talous on perusta varhaiskasvatukselle, koululle, vanhustenhuollolle ja terveydenhuollolle. Varojensa yli ei voida elää vaan yhteisistä varoista on pidettävä huolta. Ilman tervettä taloutta meillä ei ole hyvinvointia.
Tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle ja nostaa työllisyysastetta. Suuria investointeja ei pidä tehdä piikki avoinna, vaan hankkeiden on pysyttävä budjetissa. Jatkuvien budjettiylitysten aika on kerta kaikkiaan loppu. Kaupungin nykyistä, miljardiluokkaan nousevaa, investointitasoa on järkevää tarkastella myös kriittisesti. Kasvavan kaupungin täytyy investoida, mutta ei velkaantumalla hallitsemattomasti. Tämä jättäisi laskut maksettavaksi nykypäivän lapsille ja nuorille. Kunnallisveroa ei tule korottaa.
Pidän myös tärkeänä, että kiinteistövero pysyy kohtuullisena. Maakuntaveroa ei tule ottaa käyttöön. Kokonaisveroastetta ei tule nostaa tilanteessa, jossa Helsingissä asuminen ja eläminen on jo nyt kallista.
Yksi suurimmista ongelmistamme on pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien suuri määrä. Työttömyys on ennen kaikkea inhimillinen, myös taloudellinen tragedia. Työpaikat eivät synny tyhjästä – ne syntyvät yrityksiin. Siksi tarvitsemme yrityksiä ja yrittäjiä jotka uskaltavat ja haluavat investoida sekä palkata uusia työntekijöitä. Helsinki tarvitsee aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja kaupunkisuunnittelua, joka tukee yritystoimintaa. Kaupungin on oltava joustava yrityksiä kohtaan sekä avoin uusille toimintamalleille. Meidän on tarjottava selkeä palvelulupaus siitä, kuinka kauan erilaiset lupa- ym. byrokraattiset prosessit kestävät.
Erityisesti haluan nostaa esiin matkailualan potentiaalin. Helsingin tulee olla kestävä ja vireä matkailukaupunki, joka houkuttelee vierailijoita kokemaan ainutlaatuisen pääkaupunkimme. Tässä meillä on paljon voitettavaa.
Ehdokkaan vastaukset vaalikoneessa
1 / 11
Varhaiskasvatuksen tulee olla maksutonta kaikille.
2 / 11
Koulujen tulisi priorisoida perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan.
3 / 11
Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on panostaa urheilutiloihin ja liikuntamahdollisuuksiin.
4 / 11
On tärkeää tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan.
5 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön tai kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten kunta käyttää varojaan niin sanotun osallistuvan budjetoinnin avulla.
6 / 11
Kunnan tulee panostaa joukkoliikenteeseen.
7 / 11
Tulisi olla mahdollista olla asukas useammassa kuin yhdessä kunnassa esimerkiksi digitaalisen kuntalaisuuden kautta.
8 / 11
Kunnan tulee paremmin mahdollistaa uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, laajentaminen.
Helsinkiin ei välttämättä mahdu tuuli- tai aurinkovoimapuistoja, mutta kaupungin energiayhtiö Helen on aktiivisesti mukana kehittämässä niitä eri puolelle Suomea. Ensi valtuustokaudella on aloitettava työ sen eteen, että Helsinkiin voidaan alkaa rakentaa pienydinvoimaloita (SMR) niin, että kasvava sähkötarve saadaan katettua 0-päästöillä.
9 / 11
Kunnan tulee monipuolistaa asumismuotoja kaavoituksessa nykyiseen verrattuna.
Asuinalueet tulee suunnitella siten, että niille sijoittuu erilaisia asumismuotoja. Vuokra- ja omistusasumisen limittyminen alueille vähentää eriarvoisuutta ja purkaa segregaatiota. Kaupungin eri osien tasapainoinen kehittäminen on tulevien vuosien tärkeimpiä kysymyksiä.
10 / 11
Kunnan tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi.
11 / 11