Heidi
Seppälä

Nykyisessä taloustilanteessa täysin maksuton varhaiskasvatus ei ole kestävä ratkaisu. Suomen julkinen talous on jo valmiiksi paineen alla, ja maksuttomuus lisäisi merkittävästi julkisia menoja, mikä voisi johtaa veronkorotuksiin tai leikkauksiin muilla tärkeillä sektoreilla. Sen sijaan, että varhaiskasvatus olisi maksutonta kaikille, tuki tulisi kohdentaa erityisesti niille perheille, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Tämä varmistaisi, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen, mutta samalla julkiset menot pysyisivät hallinnassa. Onko järkevää vaarantaa julkisen talouden kestävyys, kun voimme kohdentaa tuen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat?

Koulujen tulisi priorisoida perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan, koska ne tarjoavat vakaan ja häiriöttömän oppimisympäristön. Perinteiset oppikirjat vähentävät ruutuaikaa ja edistävät syvällisempää lukemista ja ymmärtämistä. Kuitenkin digitalisaatio ja tekoäly ovat osa nykyhetkeä ja tulevaisuutta, joten on tärkeää löytää tasapaino. Digitaaliset oppimateriaalit voivat tarjota interaktiivisia ja mukautuvia oppimiskokemuksia, jotka valmistavat oppilaita tulevaisuuden taitoihin. Koulutuksen tulee vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin yhdistämällä perinteiset ja digitaaliset oppimateriaalit, jotta oppilaat saavat monipuolisen ja kattavan koulutuksen. Näin voimme varmistaa, että oppilaat ovat valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet.

Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on panostaa urheilutiloihin ja liikuntamahdollisuuksiin, sillä fyysinen aktiivisuus on avainasemassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Suomessa vain 39 % miehistä ja 34 % naisista saavuttaa nykyiset liikuntasuositukset. Tämä tarkoittaa, että suuri osa väestöstä ei liiku riittävästi, mikä lisää terveysongelmien riskiä. Kunnan tulee toimia mahdollistajana tarjoamalla monipuolisia ja helposti saavutettavia liikuntamahdollisuuksia kaikille asukkaille. Investoimalla urheilutiloihin ja liikuntapaikkoihin kunta voi edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia, vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja lisätä yhteisöllisyyttä. On tärkeää löytää tasapaino perinteisten ja uusien liikuntamuotojen välillä, jotta kaikki ikäryhmät ja kuntotasot voivat löytää itselleen sopivan tavan liikkua. Näin kunta voi varmistaa, että sen asukkaat ovat terveitä ja aktiivisia nyt ja tulevaisuudessa.

On tärkeää tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan, sillä kulttuuri edistää merkittävästi hyvinvointia ja elinkeinoelämää. Kulttuuritoiminta parantaa henkistä ja fyysistä terveyttä, lisää yhteisöllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Tilastojen mukaan kulttuuriin osallistuminen on yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja tyytyväisyyteen. Lisäksi kulttuuriala luo työpaikkoja ja tukee paikallista taloutta, mikä vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta. Yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan varmistavat, että kaikki asukkaat voivat nauttia näistä eduista riippumatta taustastaan tai taloudellisesta tilanteestaan. Kunnan tulee toimia mahdollistajana tarjoamalla monipuolisia ja saavutettavia kulttuuripalveluja, jotta jokainen voi osallistua ja hyötyä kulttuurin tuomasta hyvinvoinnista ja taloudellisesta kasvusta. Näin voimme luoda elinvoimaisen ja hyvinvoivan yhteisön, jossa kaikilla on mahdollisuus kukoistaa.

Osallistuva budjetointi tarkoittaa, että kuntalaiset pääsevät suoraan mukaan päättämään, mihin julkisia varoja käytetään. Tämä lisää osallisuutta ja antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Osallistuva budjetointi edistää demokratiaa tekemällä päätöksenteosta läpinäkyvämpää ja osallistavampaa. Se myös lisää kuntalaisten luottamusta paikallishallintoon ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Lisäksi osallistuva budjetointi voi johtaa parempiin ja realistisempiin budjetteihin, koska asukkaat tuntevat parhaiten omat tarpeensa ja toiveensa

Kunnan tulee panostaa joukkoliikenteeseen, sillä se edistää merkittävästi asukkaiden hyvinvointia ja kunnan elinvoimaisuutta. Joukkoliikenne vähentää liikenteen päästöjä ja ruuhkia, mikä parantaa ilmanlaatua ja vähentää ympäristökuormitusta. Lisäksi se tarjoaa edullisen ja saavutettavan liikkumismuodon kaikille asukkaille, erityisesti niille, joilla ei ole omaa autoa. Tämä lisää sosiaalista tasa-arvoa ja mahdollistaa paremman pääsyn työpaikoille, koulutukseen ja palveluihin. Joukkoliikenteen kehittäminen voi myös luoda uusia työpaikkoja ja tukea paikallista taloutta. Investoimalla joukkoliikenteeseen kunta voi parantaa asukkaidensa elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä. Näin kunta voi varmistaa, että sen asukkaat ovat terveitä ja aktiivisia nyt ja tulevaisuudessa.

Digitaalisen kuntalaisuuden ideassa on useita haasteita. Ensinnäkin, useamman kunnan asukkaana oleminen voisi aiheuttaa hallinnollista monimutkaisuutta, kuten verotuksessa ja palveluiden järjestämisessä, mikä voisi lisätä byrokratiaa ja kustannuksia. Toiseksi, digitaalinen kuntalaisuus saattaisi heikentää paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, kun asukkaat eivät enää tunne yhtä vahvaa sidettä yhteen tiettyyn kuntaan, mikä voisi vaikuttaa negatiivisesti paikalliseen osallistumiseen ja yhteisön rakentamiseen. Kolmanneksi, vaikka digitaalinen kuntalaisuus voisi edistää resurssien jakamista, se voisi myös aiheuttaa epäselvyyksiä siitä, miten resurssit ja palvelut jaetaan eri kuntien välillä, mikä voisi johtaa eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen palveluiden saatavuudessa.

Uusiutuvan energian laajentaminen luo uusia työpaikkoja ja tukee paikallista taloutta, mikä vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta. Aurinko- ja tuulivoima ovat puhtaita energialähteitä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja parantavat ilmanlaatua, edistäen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. On tärkeää löytää tasapaino uusiutuvan energian laajentamisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen välillä. Esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoittaminen tulee suunnitella huolellisesti, jotta ne eivät häiritse paikallista eläimistöä tai maisemaa. Aurinkopaneelit voidaan asentaa rakennusten katoille ja muille jo rakennetuille alueille, mikä minimoi niiden vaikutuksen luontoon. Investoimalla uusiutuvaan energiaan kunta voi edistää kestävää kehitystä ja varmistaa, että sen asukkaat voivat nauttia puhtaasta ja terveellisestä ympäristöstä nyt ja tulevaisuudessa. Näin kunta voi toimia esimerkkinä muille ja osoittaa sitoutumisensa ympäristönsuojeluun ja taloudelliseen kasvuun.

Kunnan tulee monipuolistaa asumismuotoja kaavoituksessa, sillä se edistää yhteisön resilienssiä ja elinvoimaisuutta. Monipuolinen asuntotarjonta, joka sisältää esimerkiksi omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, voi parantaa alueen taloudellista vakautta ja vähentää asuntomarkkinoiden heilahtelujen vaikutuksia. Lisäksi monipuoliset asumismuodot tukevat sosiaalista monimuotoisuutta ja mahdollistavat eri elämäntilanteissa olevien ihmisten asumisen samassa yhteisössä. Luontoarvojen huomioiminen on myös tärkeää kaavoituksessa. Esimerkiksi tiiviimpi rakentaminen voi säästää luontoalueita ja vähentää ympäristövaikutuksia. Samalla on tärkeää säilyttää viheralueet ja luonnon monimuotoisuus, jotta asukkaat voivat nauttia terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä. Tasapainon löytäminen eri asumismuotojen ja luontoarvojen välillä on avainasemassa kestävän ja elinvoimaisen yhteisön luomisessa. Monipuolinen kaavoitus voi myös houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä, mikä vahvistaa kunnan taloutta ja elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Kunnan tulisi ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi, sillä se edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta työpaikoilla. Anonyymi rekrytointi vähentää tietoisten ja tiedostamattomien ennakkoluulojen vaikutusta rekrytointiprosessissa, jolloin valinnat perustuvat hakijoiden osaamiseen ja kokemukseen, ei henkilökohtaisiin tietoihin kuten nimeen, ikään tai sukupuoleen. Tämä voi lisätä eri taustoista tulevien hakijoiden mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Lisäksi anonyymi rekrytointi voi parantaa kunnan mainetta tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena työnantajana, mikä houkuttelee monipuolisempaa ja osaavampaa työvoimaa. Tämä voi myös lisätä kuntalaisten luottamusta paikallishallintoon ja edistää yhteisöllisyyttä. Anonyymi rekrytointi on askel kohti oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa työelämää, jossa jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Näin kunta voi toimia esimerkkinä muille ja osoittaa sitoutumisensa tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseen.