Tea
Stolt de Glanville

On tärkeää, että yhä useammat lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen, sillä se antaa heille perustan koulussa ja yhteiskunnassa tarvittaville taidoille. Se, että yhä useammalla lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen, on myös tasa-arvokysymys: kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta heidän sosioekonomisesta asemastaan. Tämä voidaan turvata esimerkiksi tekemällä varhaiskasvatuksesta pitkällä aikavälillä maksutonta.

Digitaaliset oppimateriaalit ovat hyvä lisä oppikirjoihin, mutta koulussa ei saisi olla liikaa digitaalisuutta. Oppilaiden ei tulisi joutua viettämään liian suurta osaa koulupäivästään näytön ääressä.

Kunnan tulee varmistaa, että kaikille asukkaille eri ikäryhmissä on riittävästi liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Liikunta on tärkeää terveydelle, ja myös kuntouttavan liikunnan tulee olla saatavilla. Niille, jotka harrastavat urheilua tavoitteellisemmin, on oltava riittävän laadukkaita urheilutiloja, joissa he voivat harjoitella ja kehittyä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus liikkua maksutta tai edullisesti ympäri vuoden.

Tasavertaiset mahdollisuudet kulttuuritoimintaan ja liikuntaan ovat asioita, joita tuen vahvasti. Olen ollut ohjausryhmän jäsen Yhdenvertaien Oulu2026 -hankkeessa vuodesta 2023. Seison näiden kyseisen hankkeen sanojen takana: “Kunnan tulee varmistaa, että kaikille asukkaille eri ikäryhmissä on riittävästi liikunta-, virkistys- ja kulttuurimahdollisuuksia. Osallisuus lisää ihmisten hyvinvointia ja luottamusta toisiaan kohtaan, vahvistaa yhteiskuntaan kiinnittymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Osallisuuden puute on yleistä, ja yhteisöjen on tehtävä työtä todellisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Syrjiviä rakenteita on tunnistettava ja purettava, monimuotoisuuden edistämisen osaamista kehitettävä, moniäänisyyttä puolustettava rohkeasti sekä luotava turvallisia osallistumismahdollisuuksia kaikille.”

Asukkaat tietävät usein varsin hyvin itse, millaisiin kehityskohteisiin rahoitusta olisi tärkeää saada. Siksi on hyvä, että asukkailla on mahdollisuus itse ehdottaa mm. mihin tarkoituksiin kunnan varoja voisi ajatella käytettävän. Tämä onkin jo osittain mahdollista. Varsinainen vastuu budjettiasioista tulee kuitenkin olla kunnan talouden kokonaiskuvaan perehtyneillä, demokraattisesti kuntavaaleissa valituilla edustajilla, sekä asiantuntevilla virkahenkilöillä. Osallistavaa budjetointia voisi kuitenkin kehittää ja kokeilla laajemmin.

Oulun tavoitteena on olla ilmastoälykäs ja kestävä kaupunki. Suomen kunnilla on suuri valta ilmastotoimiin kaupunkisuunnittelun, energia- ja liikennejärjestelmien kautta. Äärisäät ja ympäristön tuhoutuminen vaikuttavat myös Suomeen – metsät palavat, merenpinta muuttuu ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Toimiminen ei ole valinnaista, vaan välttämätöntä. Oikealla politiikalla Oulu voi olla edelläkävijä kestävän kehityksen saralla.