Lahka du– RÁB guovlluválgaprográmma 2022

 

Mas válggas lea gažaldat? 

Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ođastus buktá min válgaurtnaide ođđajagimánu 23. beaivve 2022 jienastit ollásit ođđa válggain, guovlluválggain. Ovddasvástádus Suoma sosiála- dearvvašvuohtafuolahusas sihke gádjundoaimmas lea dás maŋás 21 buresbirgenguovllus ja Helssega gávpogis. Mii válljet dáin válggain olbmuid, geat mearridit du dikšumis ja fuolaheamis. 

Stivra, buresbirgenguovllustivra, mearrida, manlágánat dát bálvalusat leat dás maŋás. Dat lea buresbirgenguovllu alimus mearridanorgána – ja dan ráhkadit, geat válljejuvvojit válggain ođđajagimánu 23. beaivve. Helssega gávpot ráhkada iežas guovllu. Helssegis eai ordnejuvvo  guovlluválggat, muhto gávpotstivra fuolaha maid dáin bargguin. 

Gii oažžu jienastit?  

Guovlluválggain jietnavuoigadahtton lea juohkehaš maŋemusat jienastanbeaivve 18 jagi deavdán olmmoš, gean ruovttugielda lea 51 beaivvi ovdal válgabeaivvi namuhuvvon gielda, mii gullá buresbirgenguvlui. Eará go EU lahttoriikka riikkavuloš lea galgan orrut Suomas guokte jagi, vai son oažžu jienastit guovlluválggain. 

Mot jienasteapmi dáhpáhuvvá?  

Don sáhtát jienastit guovlluválggain aitosaš jienastanbeaivvi iežat jienastanbáikkis dehe ovddalgihtii man beare ovdajienastanbáikkis Suomas dehe olgoriikkain. Aitosaš válgabeaivi lea sotnabeaivi ođđajagimánu 23. beaivve 2022. Ovdajienasteapmi ordnejuvvo Suomas 12.-18.1.2022 ja olgoriikkain 12.-15.1.2022 gaskkas. 

Manin jienastivččen?  

Válggain válljejuvvo buresbirgenguovllu stivra, mas lea alimus mearridanváldi buresbirgenguovllus. Váljaolbmot ožžot fápmudusa mearridit, gos ja mot aiddo du buresbirgenguovllu bálvalusat ordnejuvvojit. 

 

Válgabiirret

Juohke buresbirgenguovlu ráhkada válgabiirre. Guđenai buresbirgenguovllus leat iežas evttohasat, ja don sáhtát jienastit ovtta jur du buresbirgenguovllu evttohasa. 

Lassidieđuid válggain gávnnat riekteministeriija siiddus vaalit.fi. 

Buohkain lea vuoigatvuohta alladásat dikšumii ja fuolahussii 

Buohkaid vuoigatvuohta buriide dikšun- ja fuolahanbálvalusaide ferte dáhkiduvvot maid boahtteáigge, orrunbáikkis ja dinesdásis fuolakeahttá. Olmmoš ferte leat guovddážis dikšunbálvalusain. Skuvlejuvvon dikšunbargoveaga oažžasuvvan lea okta Suoma mávssolaččamus boahtteáiggi gažaldagain, ja mii fertet bidjat deattu sihke skuvlenbáikkiid lasiheapmái ja bargoveaga bargoburesbirgejupmái. 

RÁB:i lea dehálaš, ahte dikšunbálvalusat šaddet njuovžileabbon, go buresbirgenguovllut váldet badjelasaset ovddasvástádusa sosiála- ja dearvvašvuođa ja buohccedikšuma bálvalusain. Min unnit buohcceviesuin šaddá leat guovddášrolla ođđa buresbirgenguovlluin ja dat galget sáhttit fállat máŋggabeallásaš dikšunbálvalusaid lahka du. RÁB háliida, ahte unna buohccevisožat daid doaimmaid vulosvuodjima sajis gárgehuvvojit! 

Dikšundáhkádusat fertejit ollahuvvat. RÁB:i ovttaveardásaš mielladearvvašvuođa bálvalusat, maidda gullá maid psykoterapiija, leat dehálaččat. Don fertet oažžut áiggi vuođđodearvvašvuohtafuolahusa vuostáváldimii čieža beaivvi siste. Dárbbahit priváhta ja goalmmát sektora dievasmahttit almmolaš dikšunbálvalusaid, vai sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahus doaibmá buoremus vejolaš vuogi mielde. 

Digitálalaš bálvalusat galget álkidahttit oktavuođa váldima dikšuma oažžuma várás. Mii fertet dattetge muitit, ahte elektrovnnalaš áššiiddikšun sáhttá buhttet persovnnalaš bálvalusaid. 

Gáibidit almmolaččat ovddasvásttolaš ekonomiijapolitihka visot buresbirgenguovlluin. RÁB ii hálit doalvut ođasnuhttima ollislaš vearroceahki loktemii. Bistevašvuohta ferte leat mihtilmas visot buresbirgenguovlluid bargui ovdamearkka dihte gilvalahttimiin. 

 

Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat háliida, ahte sápmelaččaid riekti dikšun- ja fuolahanbálvalusaide iežaset eatnigillii dorvvastuvvo. 

Vuođđodearvvašvuođa fuolahus, njálmmi dearvvašvuođa dikšun, spesiálabuohccedikšun, sosiálafuolahus, oahppi- ja stuđeantafuolahus, boarrásiiddikšun, mielladearvvašvuohtafuolahus, gárrenávnnasfuolahus, lápmásiidbálvalusat ja gádjundoaibma sirdásit buresbirgenguovlluid ovddasvástádussan. 

 

Vuođđodearvvašvuođa fuolahus — lahka du, go dan dárbbahat 

Go don buohccát, de don fertet oažžut jođánit áiggi doaktárii fuolakeahttá das, gos riikka guovllusteamet don orut. Almmolaš dikšunbálvalusat fertejit leat lahka du. Riekti oažžut veahki ja doarjaga dakkaviđe, go dat dárbbahuvvo, lea dehálaš, ja guoská maid njálmmi ja bániid dikšuma. Maid báberkeahtes olbmuin lea riekti dearvvašvuohtafuolahussii. 

Spesiálabuohccedikšun — muttágis mátkki duohken ja alladásat 

Mii háliidit, ahte lagamus gohcinbuohcceviessu lea muttolaš gaskka duohken dus, go don dárbbahat spesiáladoaktára dikšuma. Midjiide lea dehálaš, ahte don oaččut iežat dárbbahan dikšuma ja doarjaga almmá dan haga, ahte du oahpistit báikkis nubbái. Min universiteahttabuohcceviesuin leat dehálaš sierrabarggut ja daid ruhtadeapmi ferte leat nohkka buorre. Min guovddášbuohcceviesut leat guovddášsajádagas buresdoaibmi buohccedikšuma dáfus. 

Sosiálafuolahus — veahkki , mii addojuvvo rivttes ládje ja rivttes áigge 

Mii háliidit váfistit doaibmabijuid, maiguin eastaduvvo vuoiŋŋalaš illáveadjin ja eret duvdahuvvan. Ovddalgihtii eastadeaddji doaimmat, árraseahkaneapmi ja máŋggaámmátlaš ovttasbargu leat dán barggus čoavddasajis. Oba bearraša vuhtii váldin earálágán čuolbmadiliin lea dehálaš, vai doarjja ja veahkki sáhttá fállojuvvot buoremus vejolaš vuogi mielde. 

Mánát, nuorat ja bearrašat — buresbirgejumi vuođđu huksejuvvo árrat 

Mis leat Suomas alla máilmmidási almmolaš mánáidrávvehagat ja dat ráhkadit ovttas ohppiidfuolahusain, stuđeantafuolahusain ja mánáidsuodjalemiin mávssolaš ollislašvuođa, mat dorjot bearrašiid árgga. Háliidit, ahte min rávvehatdoaibma joatkahuvvá maid go mánná deavdá guhtta jagi.   

Riegádahttinossodagaid mearri lea unnon sakkarat, báikkit fertejit leat doarvái olu buohkaide. 

Návccaid čuoziheapmi mánnábearrašiid ja váhnemiid doarjumii leat okta áhpaseamos vugiin addit dorvvu daidda, geat leat heajumus sajádagas. 

Mii fertet dál koronapandemiija maŋŋel vuodjut mielladearvvašvuođa heađuštusaid dikšumii, earenoamážit nuoraid gaskavuođas. Mii galgat sihkkarastit, ahte skuvllaid ja ohppiidfuolahusa ovttasbargu doaibmá, go ođđa buresbirgenguovllut álggahit doaimmaset.  

Boarrásiidbálvalusat — dorvvolaš boarisvuohta 

Ahkeolbmot leat šaddi álbmotjoavku ja dehálaš resursa servodagasteamet. Dus ferte leat vejolašvuohta orrut ruovttus nu guhká go háliidat ja birget ja dutnje fertejit leat fálaldahkan sierralágán orrunbálvalusat lahka du. Oapmahašdivššáriid dárbu lassána duojásii. Oapmahašdivššáriid dahkan bargu unnida birrajándora dikšunbáikkiid dárbbu. Lea dehálaš, ahte čujuhit iežamet atnit árvvus oapmahašdivššáriid barggu nu ahte fuolahit sin buresbirgejumis. 

Gárrenávnnasfuolahus — ábas veahkki áiggebále 

Gárrenávdnasiid ja alkohola boasttogeavaheami ovddalgihtii eastadeapmái ferte bidjat návccaid ja boasttogeavaheaddjit galget min mielas oažžut ábas veahki. Ođđa buresbirgenguovllut fertejit ealjárit váldit badjelasaset barggu gárrenávnnasčuolmmaid ovddalgihtii eastadeamis ja unnideamis. Gárrenávnnasfuolahus galggalii ovdalačča buorebut leat laktojuvvon mielladearvvašvuođa fuolahussii. 

Lápmásiidbálvalusat  — servodat mii váldá oassálastit 

Mii háliidit servodaga, mii váldá mielde oassálastit, ja mas buohkaiguin meannuduvvo vuoiggalaččat. Lea dehálaš, ahte lámis olbmuide fállojuvvojit sin dárbbahan bálvalusat ja iešguđetlágán doarjjahámit lagasbálvalussan. Buohkain ferte lea vejolašvuohta duohtan dahkat iežaset miellašumiid ja buohkaid iešmearridanriekti galggalii gudnejahttojuvvot. 

Gádjunbálvalusat — dorvvolaš servodat 

Ovttaveardásaš gádjunbálvalusaid oažžasuvvan riikamet juohke bealde ja nohkka buorre giellamáhtolaš bargoveahka gádjunbálvalusain leat min dorvvolašvuohtamet heakkadehálaš dahkkit. Soahpamuščáskadangottit ja friddjačáskadangoddi (FČG) -doaibma sihke eaktodáhtolaš mearragádjundoaibma leat dehálaččat ja dain lea guovddášmearkkašupmi Suoma gádjunbálvalusaid dorvvasteamis.