Peter Braskén
"Keskeistä: 1. Läntisin Uusimaa, kuten myös Espoo ja Kauniainen, ovat varsin kaksikielisiä. Tämä tulee huomioida toimintaa suunniteltaessa ja rahanjaossa. On pystyttävä elämään omalla kielellään, kuten nyt. 2. Erikoissairaanhoito ei Uudellamaalla ole hyvinvointialueen organisaatiota. Yksi aivan keskeinen alue on yhteistyön rakentaminen HUSn kanssa. Ilman tätä yhteistyötä ”jatkamme” vain Espoon terveyskeskusta maakuntaan. 3. ”Hoidon jatkuvuus” on jotakin muuta kuin vain jatkuva sairauskertomus. "
Lapsuus Lahdessa, jossa ylioppilaaksi. Lääketieteen opinnot Turun Yliopistossa. Erikoistuminen Turun Ylioposto/TYKS, ensin yleiskirurgiksi ja myöhemmin vatsaelinkirurgiksi. Väittelin tohtoriksi 90-luvun alussa. 1992 jouluna muutin Läntiselle Uudellemaalle virkaan. Vuosien mittaan olen toiminut myös ylilääkärinä ja johtavana lääkärinä aluesairaalassamme. Olen ollut useaan otteeseen sairaalan johtoryhmässä. Näköalani on paljolti erikoissairaanhoidosta, mutta olen nähnyt ja kokenut paljon muutakin urani aikana.
Olen nykyään pääasiallisesti eläkeläinen. Lähipiirini on vaimo, kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta.
Vaaliteemat
Lapset, nuoret ja perheet
Lapset ja perheet ovat tulevaisuus. Perheiden ongelmat heijastuvat nopeasti terveyden-, sairaan- ja sosiaalihoidon kuormituksena. Alueemme vahva kaksikielisyys tulee tässä vahvasti tiedostaa ja huomioida.
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoito (HUS) ei kuulu Uudellamaalla hyvinvointialueiden organisaatioon. Ensimmäisiä tehtäviä on varmistaa laaja yhteistyö HUSn kanssa. Ilman erikoissairaanhoidon integraatiota hyvinvointialueeseen, tulee tästä vain nykyisen Espoon perusterveydenhuollon jatke. Pahimmassa tapauksessa vain etänä Espoosta.
Sosiaalihuolto
Sosiaalitoimen tulee olla hyvä, nopea ja kattava. Perheiden ongelmat heijastuvat nopeasti terveydenhoitoon ja vanhusten palvelutarpeeseen.
