Henrik Wickström

"Olen arkesi asialla - sujuvalla hoitoon- pääsyllä, panostuksilla koulutukseen ja järkevällä kasvupolitiikalla turvaamme hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden."

Tue kampanjaa

Nätbetalning MobilePay

Tällä sivulla kerron, mitä asioita haluan edistää kansanedustajana. Minulle on tärkeää, että voimme säilyttää Suomen hyvinvointivaltiona. Se tulee vaatimaan panostuksia sote-palveluihin, yrittäjyyteen, opetukseen ja kasvuun. Samalla meidän on saatava Suomen velanotto katkaistua. Tasapainossa oleva julkinen talous on avain toimivalle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Julkisuudessa puhutaan paljon kaikista ongelmista. Suomessa löytyy paljon haasteita ratkottavana, mutta haluan alleviivata, että olemme maailman onnellisin maa. Omalla politiikallani haluan luoda uskoa tulevaan sekä ratkoa Suomen haasteet yhdessä teidän kanssanne.

Yhteiskunnan arvot mitat siinä, miten se pitää huolta heikoimmistaan. Minun Suomessani ketään ei jätetä yksin. Ukrainassa käytävä sota on vavisuttanut turvallisuuden tunnettamme. Meidän tulee vahvistaa Suomessa arjen turvallisuutta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meillä on päiväkodit ja koulut lapsille ja nuorille, sinulla on lääkäri, joka auttaa kun sairastut ja että joukkoliikenne toimii. Suomen tulee myös panostaa omaan maanpuolustukseensa sekä tukea jatkossakin Ukrainaa.

Oman vaaliohjelmani olen rakentanut viiden teeman ympärille. Tässä alla voit tutustua näihin teemoihin. Näiden avulla uskon, että voimme kääntää Suomen suunnan, vahvistaa kasvua ja huolehtia kaikista suomalaisista.

Nimi: Henrik Wickström
Syntymävuosi: 1994
Kotipaikka: Inkoo
Titteli: Valtiotieteiden maisteri, Elinkeinopolitiikan asiantuntija, RKP:n varapuheenjohtaja
Sähköposti: henrik.wickstrom@sfp.fi
www: https://www.henrikwickstrom.fi
Jäsenenä:

Vaaliteemat

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Suomessa toteutettiin vuoden vaihteessa historiallinen sote-uudistus ja uudet hyvinvointialueet ottivat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä. Mielestäni oli hyvä, että uudistus saatiin toteutettua liki 20 vuoden valmistelutyön jälkeen.

Suomen sote- ja pelastussektori on kriisissä. Pitkät hoitojonot, päivystysten ruuhkat, ongelmat vanhustenhoidossa, henkilökunnan riittävyys ja mielenterveyspalveluiden saatavuus ovat vain osa niistä ongelmista, jotka kohtaavat sote-sektoriamme.

Minulle on tärkeää, että jokaiselle suomalaiselle voidaan tarjota tasavertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Jokaiselle vanhukselle tulee pystyä tarjoamaan arvokas vanhuus mukavine puitteineen. Neuvoloiden tulee palvella lapsiperheitä kokonaisvaltaisesti ja mielenterveyspalveluiden tulee olla kaikkien saatavilla.

Uudet hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet toimintansa. Itse toivon, että Uudenmaan hyvinvointialueiden rahoitusta saataisiin muutettua paremmaksi. Ilman RKP:ta hallituksessa nykyinen rahoitusratkaisu olisi heikompi Uudenmaan osalta. Työtä rahoituksen suhteen on edelleen jatkettava, jotta se huomioisi paremmin kasvavan Uudenmaan erityispiirteet.

Hyvinvoiva suomalainen on Suomen etu. Nyt hyvinvointivaltio ei pysty täyttämään kaikkia lupauksia. Tähän tarvitaan nopeita ratkaisuja. Vaikutan nyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja olen vaikuttanut myös HUS:in hallituksessa. Minulla on laaja näkemys siitä, miten sote-sektoria tulee lähteä kehittämään. Nyt on aika laittaa ihminen keskiöön.

-Hoitotakuun tulee toteutua eli kaikkien suomalaisten tulee päästä kiireettömään hoitoon seitsemän päivän sisällä yhteydenotosta. Tämä vaatii useita toimenpiteitä aina henkilökunnan saatavuuden varmistamisesta hoitoketjujen järkevöittämiseen.
-Meidän tulee panostaa enemmän perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.
-Meidän tulee olla valmiita panostamaan hoitovelan purkuun hallituskauden alussa.
-Palvelut tulee aina saada omalla äidinkielellä, suomeksi ja ruotsiksi.
-Lähipalveluita ei saa ajaa alas. Tarvitsemme Uudellamaalla edelleen lähisairaaloita, kuten Lohjan, Raaseporin ja Porvoon sairaaloita.
-Toteutetaan terapiatakuu ja luodaan toimivat matalankynnyksen palvelut eri ikäryhmille mielenterveyspalveluita varten.
-Suomen väestö ikääntyy. Meidän on luotava laadukkaampia palveluita, joilla tuemme ikäihmisten arkea esim. seniorineuvola-toiminnan avulla.
-Uudenmaan hyvinvointialueiden rahoitusta tulee vahvistaa, jotta sote- ja pelastuspalvelut saadaan järjestettyä mahdollisimman hyvin.
-Hyvinvointialueiden rahoitusratkaisun tulee kannustaa kuntia ja hyvinvointialueita panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin.
-Hoitohenkilökunnan riittävyys turvataan riittävän palkkauksen, hyvien työolojen, selkeämmän työnjaon ja hyvän johtamisen avulla.
-Tarvitsemme parempaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä ns. monituottajamallilla. Kela-korvausten leikkaus oli virhe ja se tulee oikaista. Nopea hoitoonpääsy on tärkeintä ja tässä myös palvelusetelit auttavat.
-Kunnissa on panostettava harrastusmahdollisuuksien mahdollistamiseen eri ikäryhmissä. Mielekäs harrastus on tärkeä, varsinkin lapsille mutta myös iäkkäille.
-Tarvitsemme aktiivista työtä yksinäisyyden kitkemiseksi kaikissa ikäryhmissä.
-Senioreille tarvitaan uudenlaisia asumisratkaisuja, jotka kannustavat yhteisöllisyyteen ja aktiiviseen elämään turvallisessa ympäristössä.
-Kehitämme uudenlaisia digitaalisia ja liikkuvia palveluita, jotka voivat saavuttaa asiakkaan hänen omassa kodissaan. Nämä eivät kuitenkaan saa olla palvelunsaannin edellytys. Fyysisiä palveluita tarvitaan edelleen.


Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Työ ja yrittäjyys

Yksi tärkeimmistä asioista ensi vaalikaudella on saada Suomen talous kestävälle pohjalle. Meidän on huolehdittava siitä, että resurssit kohdennetaan oikein siten, että me panostamme hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisiin toimintoihin. Kriisivuodet ovat johtaneet siihen, että meidän on ollut pakko ottaa lisää velkaa. Nyt on tärkeää, että löydämme selkeän suunnan, jolla saamme velankasvun tyrehtymään. Tämä on tehtävä tulevien sukupolvien vuoksi.

Tärkeintä on työllisyyden ja kasvun vahvistaminen. Suomalainen hyvinvointi rakentuu yritysten toiminnan ja työnteon päälle. Siksi on tärkeää, että työnteosta tehdään aina kannattavaa. Meidän tulee poistaa kannustinloukkuja ja kannustaa työntekoon.

Suomesta on saatava yrittäjäystävällisempi. Yritysten byrokratiaa on vähennettävä ja meidän tulee löytää uusia keinoja, joilla voimme vastata yritysten työvoimapulaan. Uudet hyvinvointialueet eivät myöskään saa vähentää yritysten toimintaedellytyksiä. Julkisomisteisten yhtiöiden markkinaosuus on kasvussa, mikä herättää huolta yrityksissä. Yrityksillä on oltava ennustettava toimintaympäristö.

Pitkällä tähtäimellä meidän on kevennettävä työn verotusta. Tässä taloustilanteessa se on haastavaa, mutta tämän on oltava tavoite. Mitä tulee verotukseen, toivon perintöveroon muutoksia siten, että verot maksetaan vasta sitten, kun perintö realisoidaan.

Meidän on rakennettava kestävää yhteiskuntaa tuleville sukupolville. Se vaatii, että me Suomessa havahdumme vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin. Itse koen, että meidän tulee houkutella aktiivisemmin Suomeen investointeja, jotka edistävät vihreää siirtymää.

-Suomen velkaantuminen tulee tyrehdyttää. Meidän tulee laatia kahdeksan vuoden suunnitelma tätä varten.
-Verotuksen kiristämistä ei tule suosia.
-Tuloveroa tulee lähteä keventämään ja kannustinloukkuja kitkeä. Tuloverojen alentaminen ei ole heti mahdollista inflaation vuoksi, mutta tämä on otettava esiin heti hallitusneuvotteluiden yhteydessä.
-Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulee porrastaa siten, että se on alussa enemmän.
-Työllisyysasteen tulee olla ensi hallituskauden jälkeen 80 prosenttia. 1 prosentti on miljardi euroa. Meidän tulee tavoitella tätä, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon.
-Yritysten toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa eikä verotusta saa lähteä kiristämään. Turhaa byrokratiaa ei saa suosia.
-Ympäristölle selkeästi haitallista toimintaa voi verotuksen kautta kiristää.
-Meidän tulee kannustaa yrittäjyyteen. Hankintalakia tulee yksinkertaistaa, jotta saamme lisää kilpailua markkinoilla. Tämä vahvistaa myös yritysten toimintaedellytyksiä.
-Meidän tulee kannustaa yritysten kasvuun. PK-yritykset eivät lähde kasvamaan ja yksi syy on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski.
-Julkisomisteisten yhtiöiden markkinaosuus on kasvanut roimasti ja tämä syö yksityisen markkinoita. Tähän on saatava muutos paremman sääntelyn avulla.
-Suomesta tulee tehdä vihreän siirtymän kärkimaa. Meillä on hyvä ja puhdas energiantuotanto, mikä houkuttelee varsinkin yrityksiä vetytalouden puolella.
-Työvoiman saatavuus on suuri ongelma. Meidän tulee edistää työperäistä maahanmuuttoa. Tämä on yksi este myös yritysten kasvulle.
-Työmarkkinamme ovat murroksessa. Tarvitsemme uudistuksia ja hyödyntää paikallista sopimista.
-Meidän tulee panostaa koulutukseen ja innovaatiotyöhön. Näin voimme varmistua siitä, että Suomi ei jää jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.
-Suomi tarvitsee lisää investointeja ulkomailta. Esim. Irlanti on tehnyt hyvää työtä yritystoiminnan edistämisessä sekä kansainvälisten yritysten houkuttelemisessa. Keskeisintä on toimintaympäristö ja tässä verotus on tärkeä asia.
-Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä yrittäjät ovat keskeisessä osassa. Yritykset tarvitsevat tässä työssä tukea ja parempia kannustimia.
-Yrityksetkin kamppailevat energiakriisin vuoksi ja myös koronakriisin vaikutukset näkyvät edelleen. Me emme saa valtion toimesta vaikeuttaa omalla politiikallamme yritysten tilannetta entisestään.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Koulutus

Suomi on aina ollut koulutuksen kärkimaa. Viime vuosina olemme pudonneet mm. PISA-tilastoissa. Tämä on huolestuttava kehitys ja se on saatava pysähtymään.

Samaan aikaan moni kunta kamppailee henkilökunnan saatavuuden kanssa. Varhaiskasvatukseen on vaikea houkutella uusia työntekijöitä ja tähän on löydettävä ratkaisuja. Kouluissa tarvitaan myös lisää käsipareja varsinkin ennaltaehkäisevään työhön. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa ja meidän on pystyttävä tarjoamaan oikeanlainen tuki lapsille, nuorille ja perheille ajoissa. Jatkossa tämä tulee vaatimaan kuntien ja hyvinvointialueiden välistä sujuvaa yhteistyötä.

Lasten ja nuorten suorituspaineet ovat kasvaneet ja tästä meidän on oltava huolissamme. Myös henkilökunta kokee enenevissä määrin kuormitusta, mikä on huolestuttavaa. Toisen asteen koulutuksessa on tärkeää ylläpitää laadukas lukioverkosto. Ammattikoulujen suhteen toivon, että saamme panostettua opetuksen laatuun siten, että kaikille kouluille annetaan riittävät resurssit.

Suomen tie menestykseen käy koulutuksen kautta. Siksi on niin tärkeää, että me ymmärrämme, kuinka tärkeää on panostaa koulutukseen.

-Meidän tulee turvata jokaiselle lapselle, nuorelle sekä opetushenkilökunnan jäsenille turvallinen kouluympäristö ilman häirintää.
-Varhaiskasvatuksesta tulee tehdä maksuton. Tämä olisi myös hyvä toimi työllisyyden näkökulmasta.
-Meillä on suuri pula varhaiskasvatuksen osaajista. Kyseisen alan veto- ja pitovoimaa tulee vahvistaa.
-Turha byrokratia opettajien vastuulta tulee poistaa. Me emme saa lisätä opettajien hallinnollista taakkaa.
-Kouluun tarvitaan ns. koulukoutsitoimintaa. Koulukoutsi on henkilö, joka on läsnä lasten ja nuorten arjessa. Hän pystyy auttamaan ja tukemaan lapsia ja nuoria varsinkin asioissa, jotka liittyvät elämän hallintaan.
-On tärkeää, että meillä on riittävästi koulukuraattoreita ja koulupsykologeja. Meillä tulisi olla yksi koulupsykologi 500:aa lasta kohti.
-Oppilashuolto jää hyvinvointialueille, joten lainsäädännön on tuettava kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.
-Kiusaamista tulee kitkeä.
-Nykyistä korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää tulee muuttaa. Tällä hetkellä se ylikuormittaa ja lisää stressiä nuorille.
-Ammatillisen koulutuksen leikkaukset näkyvät edelleen. Meidän tulee vahvistaa ammatillista koulutusta, mikä on myös tärkeä asia osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta.
-Suomen tulee kannustaa enemmän oppisopimuskoulutukseen sekä uudelleenkouluttautumiseen.
-Valtion tulee kasvattaa tutkimuksen määrärahoja.
-Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoja tulee eritoten vahvistaa.
-Lasten ja nuorten jaksamisen tukemiseksi tulee laatia valtakunnallinen ohjelma, jonka toimeenpano alkaa seuraavalla hallituskaudella.
-Kulttuurin määrärahoja tulisi kasvattaa kohti muiden Pohjoismaiden tasoa.
-Moni yhdistys kamppailee byrokratian kanssa, joten mielestäni olisi viisasta, että helpottaisimme yhdistysten sääntelyä.
-Opiskelijoiden hyvinvoinnista tulee huolehtia. Tarvitsemme tarpeeksi käsipareja tukemaan myös korkeakouluopiskelijoiden arkea.
-Työnteon tulee olla kannattavaa myös opiskelijana.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›